Koivun kukinta jäämässä erityisen heikoksi

Asiaa on seurattu jo 35 vuotta. Luken mukaan vain kerran aiemmin on seurantalaskennoissa esiintynyt hedenorkkoja vähemmän kuin tänä vuonna.

Suomalaiset koivut aloittavat kukinnan yleensä vasta toukokuussa. Siitepölyn kaukokulkeumat saattavat kuitenkin aiheuttaa allergiaoireita jo huhtikuusta alkaen.

Keskuksesta kerrotaan, että koivut joutuvat tänä vuonna käyttämään energiansa kasvuun lisääntymisen sijaan, koska ne kukkivat voimakkaasti viime keväänä. Lisäksi alkukesä oli viime vuonna kylmä, mikä ei suosinut kukka-aiheiden syntymistä.

"Heikko kukinta johtaa väistämättä myös huonoon siemensatoon, minkä takia uudistusaloille syntyy kesällä 2016 tavanomaista vähemmän koivun taimia", sanoo tutkija Tatu Hokkanen Lukesta.

Myös kuusen ennuste on poikkeuksellinen. Kukinnasta tulee runsas Pohjois-Lapissa, mutta muualla Suomessa koetaan lähes katovuosi.

"Poikkeuksellisen ilmiön taustalla ovat viime kesän sääolot. Pohjois-Lapissa hellejakso osui kukka-aiheiden erilaistumisen kannalta optimaaliseen aikaan. Muualla helle alkoi liian myöhään", Hokkanen toteaa.

Maan pohjoisimmissa kuusimetsissä on ensi syksynä odotettavissa hyvät edellytykset käpyjen keruulle, mikäli tuleva kesä on riittävän lämmin siementen kypsymiselle.

Keväällä 2015 variseva männyn siemensato on Etelä-Suomessa keskinkertainen. Pohjoiseen siirryttäessä käpymäärät pienenevät siten, että suuressa osassa Keski-Suomea ja Lapissa siemensadon ennustetaan olevan heikohko.

Sen sijaan keväälle 2016 on odotettavissa keskimääräistä runsaampi männyn siemensato maan etelä- ja keskiosaan. Varsinkin Kaakkois-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta kerätyissä näytteissä on esiintynyt paljon pikkukäpyjä. Lapissa sato saattaa jäädä heikommaksi.

Männyn luontaista uudistamista suunnitteleva metsänomistaja voi hyödyntää hyvän siemenvuoden, mutta se edellyttää, että uudistamishakkuu ja maanmuokkaus tehdään ennen ensi talvea.