Puukaupparahan sijoittaminen tuottaa metsän­omistajalle pään­vaivaa ‒ nopeita sijoitustuottoja on nyt vaikea saada

Kysyimme muutamalta sijoitusasiantuntijalta, mitä kohteita he suosittelisivat 20 000 euron puukaupparahalle. Kaikki neuvoivat sijoittamaan rahan vähintään muutamaksi vuodeksi eteenpäin, mikä kertoo siitä, että nopeita sijoitustuottoja on nyt vaikea saada.

Osa pankeista on alkanut pitkän tauon jälkeen maksaa taas korkoa talletuksille.

”Maksamme vuoden määräaikaistalletukselle noin 1,80 prosentin koron”, kertoo johtaja Thomas Lindholm Aktiasta.

OP Uusimaa tarjoaa vuoden määräaikaistalletukselle 1,2 prosentin korkoa. Inflaatio laukkaa kahdeksan prosentin vauhtia, ja 12 kuukauden euribor on 2,7 prosenttia. Niihin nähden määräaikaistalletuksen korko tuntuu varsin matalalta. Toisaalta siinä ei ole vaarana menettää tilille talletettua pääomaa.

Varallisuuden hajauttaminen useisiin eri kohteisiin on aina järkevää riskien hallintaa. Kaikkea varallisuuttaan ei kannata kiinnittää edes metsään, vaikka se on hyvä ja vakaa pitkän tähtäimen sijoituskohde.

Kautta historian suorat osakesijoitukset ovat tuottaneet sijoituksista parhaiten. Osakkeisiin sisältyy kuitenkin iso kurssivaihteluiden riski. Osakesijoittajaksi ei kannata lähteä lyhyellä tähtäimellä.

OP Uusimaan liiketoimintajohtaja Markus Malviniemi suosittelee juuri nyt olemaan hieman varovainen osakeostojen ­kanssa.

”Kyllin pitkä, vähintään 5–10 vuoden sijoitusaika tasaa toki riskejä. Osakeindeksirahastoilla saa edullisen ja kattavan hajautuksen maailman osakemarkkinoille. Ne ovat hyvä tapa hankkia valmis ja monipuolinen osakesalkku. Osakeostot kannattaa aina hajauttaa myös ajallisesti. 20 000 euron sijoituksen voi jakaa esimerkiksi neljään ostokertaan”, Malviniemi neuvoo.

S-Pankin päästrategi Lippo Suominen on hieman myönteisemmällä mielellä osakkeiden suhteen.

”Osakkeiden arvot ovat laskeneet tänä vuonna 20 prosenttia, joten ne tarjoavat nyt pitkän tähtäimen sijoitusmahdollisuuksia. Jos on halua ja harrastusta perehtyä yrityksiin, yksittäisiin osakkeisiin voi sijoittaa suoraankin. 20 000 euron summa kannattaisi jakaa silloin vähintään kymmeneen osakkeeseen.”

”Jos ei halua itse valita yhtiöitä, hyvä ja helppo vaihtoehto on sijoittaa osakepainotteiseen rahastoon. Esimerkiksi yhdistelmärahasto, joka sisältää 70–80 prosenttia osakkeita, voisi sopia riskiä sietävälle sijoittajalle. Rahasto heiluu pääosin osakemarkkinoiden mukana, mutta sen korkosijoitukset tasaavat heiluntaa pitkällä tähtäimellä”, Suominen sanoo.

Lindholmin mukaan tänä vuonna suhteellisesti parhaiten ovat pärjänneet taloussuhdanteista vähemmän riippuvaisten toimialojen pörssiyhtiöt. Tällaisiksi toimialoiksi hän lukee muun muassa vähittäiskaupan ja terveydenhuollon. Hajautuksen pystyy Lindholmin mukaan rakentamaan parhaiten kustannustehokkaiden osakeindeksirahastojen ja aktiivirahastojen yhdistelmänä.

Takana on kymmenen vuoden matalien korkojen jakso, jolloin korkorahastosijoituksista ei ole saanut tuottoa. Kun korot nousevat, korkorahastojen tuotto on negatiivinen. Nyt, kun korot ovat nousseet reippaasti ja välillä jopa laskevat, on jälleen mahdollisuus tienata myös pieniriskisillä korkosijoituksilla.

”Korkojen noustua voi korkorahastoistakin saada maltillisella riskillä kohtuullisen tuoton. Varsinkin lyhyen koron rahastot tai eri markkinoille hajautetut korkovarainhoitosalkut voivat tuoda lähivuosina muutamien prosenttien tuottoa rajallisella riskillä”, S-Pankin Suominen uskoo. ”Korkorahastot ovat hyvä vaihtoehto maltilliseen tuottoon pyrkiville sijoittajille, jotka eivät halua jännittää osakekurssien heiluntaa. Hyvin hajautetussa korkorahastossa erilaiset korkomarkkinat lisäävät tuottomahdollisuuksia.”

Osuuspankit ovat tarjonneet omistaja-asiakkailleen pankin tuotto-osuuksia kilpailukykyisellä korolla.

”Osuuspankin tuotto-osuudelle maksetaan esimerkiksi tältä vuodelta 4,45 prosentin korko. Kannattaa kysyä omasta osuuspankista tätäkin vaihtoehtoa. Tuotto-osuuden suositeltava sijoitusaika on vähintään kaksi vuotta”, Markus Malviniemi sanoo.

Osake- ja korkorahastojen lisäksi löytyy hieman harvinaisempia sijoitustuotteita. Tällaisia ovat esimerkiksi korkeariskisten yhtiöiden lainoihin sijoittavat high yield -rahastot, joista voi saada hyvää tuottoa myös huonommassa suhdanteessa.

High yield -rahastojen tuotto-odotukset ovat selvästi korkeammat kuin valtioiden tai vakavaraisten yritysten lainoissa. High yield -rahastojen riskit sijoittuvat osake- ja korkosijoitusten väliin. Lippo Suomisen mukaan high yield -lainat sopivat kohtuullisella osuudella osaksi sijoitussalkkua, mutta yksistään niihin ei kannata kaikkia rahojaan laittaa.

Aktia markkinoi aktiivisesti pääomaturvattuja osakesijoituksia eli osakeobligaatioita. Osakeobligaatiot ovat pohjimmiltaan korkosijoituksia, mutta korkotuoton sijaan niille maksetaan jonkin valitun osakemarkkinan mahdollinen arvonnousu esimerkiksi viiden vuoden ajalta.

”Jos markkina ei ole noussut, saa sijoittamansa nimellispääoman viiden vuoden päästä takaisin. Tuotteeseen liittyy usein kuitenkin rajattu riski. Esimerkiksi osakekurssien laskiessa sijoittaja menettää maksimissaan sijoituksen yhteydessä maksamansa kymmenen prosentin ylikurssin”, Lindholm selventää.

Pankkien ja pankkiiriliikkeiden metsärahastot ovat tuottaneet vakaata, 2–4 prosentin tuottoa. Avoimia metsärahastoja on tällä hetkellä esimerkiksi OP Ryhmällä ja S-Pankilla.

Jos jo omistaa metsätilan, ei välttämättä ole viisasta lähteä sen lisäksi osaomistamaan muiden metsiä. Puun huono hinta iskee silloin molemmille käsille.

Pankkien sijoitusneuvojat auttavat mielellään asiakkaita heidän riskiprofiiliinsa ja tavoitteisiinsa sopivien sijoituskohteiden löytämisessä. Asiak­kaan kannattaa suhtautua suosituksiin terveen kriittisesti, sillä pankit suosittelevat lähinnä omia rahastojaan.

Etenkin ympäristöön ja ilmastoon liittyvien rahastojen hoitokulut ovat usein varsin korkeat. Osakeindeksirahastot ovat edullisimmasta päästä.

Mikäli aikoo käydä aktiivisesti osakekauppaa, voi olla järkevää avata osakesäästötili. Myyntivoitoista maksetaan pääomavero vasta silloin, kun varoja nostetaan osakesäästö­tililtä. Jos taas sijoittaa osakkeisiin pitkällä tähtäimellä eikä käy aktiivisesti kauppaa, lopputulos on verotuksen osalta sama, olivatpa osakkeet osakesäästötilillä tai tavallisella arvo-osuustilillä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2022.