Kuitupuun kysyntä kasvaa ja tukin kysyntä laskee, arvioi PTT:n tutkimusjohtaja

Vuoden 2022 alku näytti puukaupan ja puunkorjuun kannalta varsin jähmeältä UPM:n työtaistelun ja sahojen korkeasuhdanteen taittumisen vähentäessä puun kysyntää. Helmikuussa sitten rysähti, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kerralla Euroopan turvallisuuspolitiikan ja Suomen puunhankinnan.

Tuontipuun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä on ollut noin 14 prosenttia. Ylivoimaisesti suurimman osan siitä on käyttänyt massateollisuus. Venäjä on kattanut kaikesta tuontipuusta kolme neljäsosaa, joten Venäjän-tuonnin romahtaminen on isku nimenomaan massateollisuudelle, joka sisältää selluntuotannon lisäksi mekaanisen ja puolikemiallisen massateollisuuden.

Muista maista ei ollut Venäjän-tuonnin korvaajiksi. Ruotsista tuodun puun määrä lähes puolitoistakertaistui tammi-marraskuussa, mutta kokonaistuonnista se kattoi kuitenkin vain runsaan kymmenyksen. Baltiasta puuta tuotiin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden tammi-marraskuun aikana. Baltian-puulle on muitakin kysyjiä, mikä näkyy hintojen kaksinkertaistumisessa viime vuoteen verrattuna.

Toki pitää muistaa se, että massateollisuus käyttää raaka-­aineenaan myös sahojen sivutuotteita ja tähdepuuta, esimerkiksi sahahaketta ja purua.

Viime vuoden sokkivaikutukset näkyivät Suomen puumarkkinoilla vielä maltillisesti.

Taustalla oli erittäin vilkas puumarkkinavuosi 2021, ja siitä viime vuoden pystykauppamäärä jäi 12 prosenttia. Kesän jälkeen puukauppa vilkastui selvästi erityisesti harvennuskohteilla, joille riitti kysyntää edellisvuotta enemmän.

Tukkien kauppamäärät laskivat enemmän kuin kuitupuun kaupat, mitä selittää nimenomaan Venäjältä tuodun koivukuitupuun ja hakkeen korvaaminen kotimaisella puulla. Vuoden lopulla koivukuitupuuta myytiin pystykaupoissa 14 prosenttia enemmän kuin keskimäärin edellisen viiden vuoden aikana heinä-joulukuussa.

Tuontikoivua on vaikea korvata Suomen metsistä, joissa koivu kasvaa pääosin sekapuustona.

Miltä puun kysyntä sitten näyttää tänä vuonna? Heikentyneet talousnäkymät vähentävät paperi- ja kartonkilaatujen kysyntää, ja sen myötä sellunkin kysyntä on hiipumassa. Myös sahatavaran kysyntä alkoi laskea viime vuonna rakentamisen vähentyessä Euroopassa.

Toisaalta massateollisuuteen tulee tämän vuoden kolmannella kvartaalilla uutta tuotantokapasiteettia, kun Metsä Groupin biotuotetehdas käynnistyy Kemissä. Myös sahatuotannon tuotantopotentiaali kasvaa. Metsä Groupin Rauman saha aloitti sahauksen viime vuoden loppupuolella. Tänä vuonna käynnistyvät Keitele Groupin uusi tuotantolinja Keiteleellä, Versowoodin uudistettu sahalinja Heinolassa, Koskisen Oy:n uusi saha Kärkölässä ja Kuhmo Oy:n uusi pääsahalinja Kuhmossa.

Puun käyttöön vaikuttavat siten ristiriitaiset kysyntätekijät, kun lopputuotteiden markkinat hiipuvat mutta tuotantokapasiteetti kasvaa.

Kuitupuun kysyntä todennäköisesti kasvaa Venäjän-puun korvautuessa kotimaisella ja sellun viennin lisääntyessä suomalaisen paperin- ja kartongintuotannon vähentäessä käyttöä.

Sahateollisuudessa on mahdollista pienentää käyntiasteita; vuoroja vähennetään tuotannon sopeutuessa alhaisempiin sahatavaran hintoihin. Ennusteemme mukaan tukin kysyntä laskee viime vuosista mutta pysyy edelleen korkeana.

Vaikka havukuitupuun hinnoissa ei vielä näy reagointi muuttuneeseen tilanteeseen, vähentynyt tarjonta ja lisääntyvä kysyntä muuttavat markkinatasapainoa massateollisuuden käyttämällä kuitupuulla. Sahojen tuotanto vähenee, mikä pienentää myös sahojen sivuvirtojen saantia massateollisuuden raaka-aineeksi.

Eri puutavaralajien nimellishintojen ennusteisiin vaikuttavat tänä vuonna myös ennusteet inflaation kehityksestä. Reaalihinnoissa on kuitenkin odotettavissa kuitupuun hinnan nousua. Tukin hintaa saattaa nostaa myös kuitupuun tarve. Iso osa kuitupuusta saadaan uudistushakkuilta, joissa juuri tukin hinta on monelle metsänomistajalle tärkein tekijä puunmyyntipäätöksessä.

Metsät ja niiden puunkorjuu ovat nousseet keskusteluun ihan uudella painolla. Metsien ei odoteta tuottavan vain puuta vaan myös hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edellytyksiä. Itänaapurin aiheuttaman sokin lisäksi myös lännestä saapuvat säädökset voivat vähentää puun tarjontaa.

Suomalaisten metsänomistajien kannattaa nyt satsata metsiensä hyvään kasvukuntoon, sillä lähivuosina puun kysyntä lisääntyy var­masti.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/2023.