Kuva: Jukka Pasonen
Tukin hakkuiden väheneminen painoi kantorahat 2,1 miljardiin euroon
Kuusi on tärkein puulaji etelässä, pohjoisessa raha kasvaa männyissä.
Kuusi on tärkein kantorahan tuoja. Viime viikolla otetussa kuvassa puuta korjattiin liito-oravan elinympäristöä huomioiden Hämeenkoskella. Kuva: Kari SalonenKantorahatulojen lasku jatkui viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan kantorahatuloja kertyi silti 2,08 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan kaikki metsänomistajaryhmät.
Euroilla mitattuna kantorahatulot laskivat 0,2 miljardia euroa. Reaalisesti lasku oli 7 prosenttia. Tulot jäivät vajaa 9 prosenttia alemmaksi kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin.
Yksityismetsänomistajille kantorahaa kertyi 1,75 miljardia euroa. Valtio ja metsäyhtiöt saivat kantorahaa 0,32 miljardia euroa. Yksityismetsänomistajien kantorahatulot supistuivat 11 prosenttia vuoden takaisesta, mutta metsäteollisuuden ja valtion tulot nousivat 4 prosenttia.
Suurin syy kantorahatulojen pienenemiseen oli tukin hakkuumäärien väheneminen yksityismetsissä yli 10 prosentilla. Metsäteollisuuden ja valtion metsissä sen sijaan tukkipuun hakkuumäärät nousivat selvästi.
Tukin hakkuut pienenivät edellisvuodesta kuusi prosenttia ja kuitupuun 15 prosenttia.
Kantorahatuloista kaksi kolmasosaa kertyi tukkipuun kaupasta. Yksityismetsien kantorahoista tukin osuus oli 68 prosenttia. Metsäteollisuuden ja valtion metsissä siitä saatujen tulojen osuus nousi kuudella prosenttiyksiköllä 62 prosenttiin.
Kuusesta saatiin edelleen eniten tuloja eli 44 prosenttia kantorahoista. Kuusen merkitys korostuu Etelä-Suomen rehevien maiden maakunnissa ja yksityismetsissä.
Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa mänty oli selvästi tärkein puulaji 55–78 prosentin osuudellaan kantorahatuloista.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
