Jokirapu on maamme alkuperäinen laji, joka kärsii rapurutosta ja täpläravun leviämisestä. Jokirapukannat ovat heikentyneet 2000-luvulla voimakkaasti.
Täplärapu on vieraslaji, joka levittää rapuruttoa. Vesistöön levitessään rutto hävittää jokiravut, mutta täplärapu itse sietää sitä hyvin.
Metsähallitus kertoo tiedotteessa, että jokiravun rauhoittaminen on kirjattu Metsähallituksen kalastuksen kehittämisohjelmaan. Sen vuoksi lupia jokiravun pyyntiin ei enää myydä tästä ravustuskaudesta alkaen.
Joillakin Metsähallituksen vuokraamilla vesialueilla jokiravustus on edelleen sallittu. Näissä tapauksissa valtion vesialue on osa laajempaa järvialuetta, joissa ravustus on järjestetty osakaskuntien toimesta siten, että jokirapukantojen elinvoimaisuuden turvaaminen on huomioitu.
Lisäksi sellaisissa vesistöissä, jotka ovat kaupalliselle kalastukselle merkityksellisiä, ravustus voi jatkua varovaisuusperiaatetta noudattaen.
Ravustuskausi alkaa 21. heinäkuuta kello 12 ja jatkuu lokakuun loppuun saakka.
Ravustaja tarvitsee vesialueen omistajan luvan. Valtion vesillä ravustusluvan voi hankkia Metsähallitukselta. Metsähallituksen ravustuslupien myynti alkaa 1. heinäkuuta kello 9.
Lisäksi 18–69-vuotiaiden ravustajien on maksettava kalastonhoitomaksu.
Jokiravun erottaa helposti täpläravusta. Jokiravulla on karkea nystermäpintainen panssari, eikä sillä ole vaaleaa laikkua saksiraajan hangassa kuten täpläravulla.
Täpläravun pyynti jatkuu edelleen seuraavilla Metsähallituksen ravustusalueilla:
6009 Pyhäjärvi (Säkylä)
6010 Päijänne (Kuhmoinen, Padasjoki, Sysmä)
6011 Pukalanjärvi (Orivesi)
7006 Sorsavesi (Leppävirta)
7008 Haukivesi (Savonlinna, Rantasalmi)
7009 Pihlajavesi (Savonlinna)
7011 Haapaselkä ja Tolvanselkä (Puumala, Saimaa)
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
