Suomalainen metsäteollisuus hakee kotimaan rajojen ulkopuolelta toimittajia tyrehtyneen venäjäntuonnin korvaajiksi. Kilpailu Baltiassa on nostanut kuitupuun satamahinnan ennätyslukemiin.
Latviassa kalleinta kuitupuusta on koivu, jonka niin sanottu satamahinta nousi heinäkuussa peräti 110 euroon kuutiolta, kertoo Latviassa puunhintoja tilastoiva instituutti. Kuusi- ja mäntykuidun vastaavat satamahinnat liikkuivat heinäkuussa 78 eurossa kuutiolta.
Baltian puun rajua hinnannousua selittävät paitsi Venäjän tuontipuun jättämä aukko, myös Euroopassa vallitseva energiakriisi. Esimerkiksi pelletin hinta on moninkertaistunut ja pellettivalmistajilla on nyt varaa maksaa puusta huomattavasti aikaisempaa enemmän.
Suomalaisista metsäyhtiöistä Baltiasta raaka-ainetta ennätyshinnoilla on hankkinut esimerkiksi UPM.
”UPM on tuonut Venäjältä aikaisemmin koivukuitupuuta ja Venäjän tuonnin nopea keskeyttäminen Venäjän hyökkäyssodan vuoksi aiheutti tarpeen lisätä koivukuitupuuta muista lähteistä. Puunhankinta yhtiössä perustuu aina tehtaiden asiakastilauksiin. UPM on suuri koivusellun tuottaja ja Suomen suurin koivun käyttäjä”, UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo.
”Hakkuumääriä Suomessa jouduttaisiin nostamaan yli kestävän suunnitteen, jos Venäjän koivumäärät korvattaisiin pelkästään Suomesta”
UPM:llä Venäjän tuonnin loppuminen korvataan ensisijaisesti hankkimalla lisää havukuitua Suomesta. Kotimaasta ei kuitenkaan yhtiön arvion mukaan ole saatavissa riittävää määrää koivukuitupuuta. Siksi erityisesti Baltian maiden tuontipuuhun on turvauduttu.
”Suomessa koivu kasvaa lähes pääosin sekapuuna 14 prosentin osuudella. Hakkuumääriä Suomessa jouduttaisiin nostamaan yli kestävän suunnitteen, jos Venäjän koivumäärät korvattaisiin pelkästään Suomesta”, Brander kertoo tilanteen muutoksen vaikutuksista hakkuumääriin.
Koska Venäjä ei ole vaihtoehto ja Suomen sekä Ruotsin koivuvarat ovat lähes täysimääräisesti käytössä, on Baltian puhtaiden koivuerien kysyntä ja tarjonta kiihtynyt. Baltiasta puuta ostetaan kasvavin hinnoin myös Ruotsin metsäteollisuuden tarpeisiin.
Haastava markkinatilanne niin Suomessa kuin Baltiassa kääntää katseet kotimaisen raaka-ainehankinnan puoleen. Tulevan talven energiatilanne lisää kilpailua entisestään.
”Puun hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Energiapuun kasvava tarve on lisännyt kysyntää, joka oli huomattavissa markkinoiden kiristymisenä jo ennen Ukrainan sotaa”, Brander summaa puun hintaan vaikuttavia tekijöitä.
”Baltian puumarkkina on ollut historiassa hyvin vaihteleva hintojen ja määrien suhteen. Puut ostetaan yleensä laivaan lastattuna, sisältäen muun muassa kantohinnan, hakkuukustannuksen ja kaiken logistiikan sekä lastauksen laivaan. Varsinaisen kantohinnan osuus kokonaishinnasta on huomattavasti pienempi. Julkisten tilastojen mukaan Baltian suurimmat puunostajat ovat ruotsalaisia metsäyhtiöitä”, Brander perustelee ennätyskorkeaa kuutiohintaa.
Tulevaisuudessa UPM tähyää kasvaviin kotimaan markkinoihin. Yhtiön Suomesta hankkiman puun osuus on Brandenin mukaan kokonaisuudessaan kasvanut Venäjän tuonnin loppumisen myötä.
”Tavoitteemme on, että pystymme UPM:ssä hankkimaan kaiken tarvitsemamme puun suomalaisilta metsänomistajilta. Suomen metsäteollisuuden kotimaisuusaste on korkea, lähes kaikki arvoketjun työpaikat on Suomessa ja vientitulojen merkitys on Suomelle suuri.”
”Riittävä ja tasainen puuntarjonta Suomesta on välttämätön suomalaisen metsäteollisuuden toiminnalle”, Brander toteaa viitaten tulevaisuuden näkymiin.
Lue myös:
Venäläisen puun virtojen tyrehtyminen auttoi Tornatoria rajuun tulosparannukseen
Hintaero Suomen puuhun tuntuu hurjalta - liikenisikö lisäeuroja kotimaiseenkin kuituun
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
