

Perinteisesti pihlajat, lepät, raidat ja muut taloudellisesti merkityksettömät puulajit ovat saaneet kyytiä, kun taimikkoa harvennetaan raivaussahalla.
Metsä Group on tuoreessa monimuotoisuusohjelmassaan linjannut, että tavoite on säilyttää sekapuustoisuus eikä pyrkiä yhden puulajin metsikköön.
”Niitä puulajeja, joita kohteella on, pitää olla myös metsänhoitotöiden tai hakkuiden jälkeen”, Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden piiripäällikkö Jarkko Parpala selventää.
Parpalan mukaan joka kohteella pyritään vähintään kymmenen prosentin lehtipuusekoitukseen.
”Toki metsänhoidon suositusten ja kemeran ehdot pitää täyttyä”, hän painottaa. Harvennuksissa tavoitellaan tiettyä runkolukua. Metsä ei saa jäädä liian tiheäksi eikä liian harvaksi.
Lehtipuista koivun lisäksi haapaa voidaan korjata ainespuuksi, mutta muut lehtipuulajit Metsä Group jättää hakkuissa ostamatta. Joko ne jätetään pystyyn tai jos tietyn tiheyden saavuttamiseksi niitä joudutaan kaatamaan, ne jätetään metsään lahoamaan.
”Läpimitaltaan yli 40-senttiset haavat jätetään aina pystyyn monimuotoisuuden vuoksi”, Parpala lisää.
Sekapuustoisuuden suosimisella yhtiö pyrkii paitsi lisäämään metsäluonnon monimuotoisuutta myös turvaamaan metsiä tuhoilta.
”Sienituhot ovat yleistyneet myös Pohjois-Suomessa. Sekapuusto auttaa kestämään niitä vastaan.”
Sekapuusto kestää myös lumi- ja myrskytuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsikkö, Parpala toteaa.
Parpalan mukaan monimuotoisuuden huomioiminen on solahtanut luontevaksi osaksi metsänhoidon arkea.
Riistatiheiköiden ja säästöpuuryhmien säästäminen eivät ole pelkästään metsäkoneenkuljettajan vastuulla, vaan ne pitää ottaa huomioon jo raivauksissa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
