Tapio lisäisi metsien kulotusta – Nyt suosio on ennätysalhaalla

Tapio lisäisi yksityismetsien kulotuksia.

Metsänhoidolliset kulotukset ovat nykykäytännöllä lähes loppumassa. Niiden rinnalle tai tilalle voisi nostaa luonnonhoidollisia kulotuksia.

Kulotusala on laskenut ennätyksellisen alas. Viime vuosina on kulotettu enää muutamia satoja hehtaareita vuodessa. Taantumaan on vaikuttanut uudistusalojen kulottamisen loppuminen valtion metsistä ja yksityismetsien kulotusten tukijärjestelmän muutokset, jotka ovat hankaloittaneet tuen saamista.

"Metsäpaloympäristöissä lisääntyvillä lajeilla on nykytilanteessa riski kadota Suomen luonnosta. Niille tuli on välttämättömyys", kertoo projektipäällikkö Lauri Saaristo Tapio Oy:stä.

Suomessa tilanne on käänteinen moneen muuhun maahan verrattuna. Kanadassa, Venäjällä ja Etelä-Euroopassa metsäpalot riehuvat laajoilla alueilla vuosittain. Suomessa taas on kuluneella vuosikymmenellä ollut liekkejä vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Valvontalennot, metsäpalovaroitukset sekä tiheä metsäautotieverkosto auttavat torjumaan paloja paremmin kuin muualla.

"Tulta ei kuitenkaan voi, eikä pidä yrittää kokonaan sulkea pois, koska palot kuuluvat havumetsiimme luonnostaan. Metsien luonnonhoidollisella kulottamisella voidaan kompensoida onnistuneen metsäpalontorjunnan vaikutuksia metsien monimuotoisuudelle."

Tutkimukset ovat osoittaneet, että oikein tehtynä kulotus tuottaa tavallisten talousmetsien hakkuualueille merkittäviä luontoarvoja.

Luontohyötyjen saamisen lisäksi ammattilaiset pääsevät kulotuksilla kokemaan, kuinka maastossa palavaa tulta hallitaan ja torjutaan. Luonnonhoidollisia kulotuksia voidaan tehdä erilaisissa metsissä. Esimerkiksi avohakkuualueella toteutus voi nojata metsänhoidollisen kulotuksen käytäntöön ja edistää yhtäaikaisesti sekä monimuotoisuutta että puuntuotantoa.