Luken professori ei jaa ilmastopaneelin kollegoidensa huolta lisääntyvistä hakkuista

Hallituksen ajama metsäpolitiikka ei näytä hyvältä ilmaston ja ilmastopolitiikan kannalta, uutisoi Yle tällä viikolla. Sen haastattelussa professorit Markku Ollikainen (Helsingin yliopisto) ja Jyri Seppälä (Suomen ympäristökeskus) kertoivat olevansa huolissaan siitä, kuinka suuren laskun Suomi joutuu maksamaan menetetyistä hiilinieluista, jos hakkuut lisääntyvät yli 80 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Molemmat professorit ovat jäseniä 14 huippututkijan muodostamassa ilmastopaneelissa.

"Kuviteltiin, että tästä ei tule Suomelle seuraamuksia, mutta seuraamuksia kyllä tulee; päästöjä on vähennettävä toisaalla", ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen totesi.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen kommentoi MT:lle, ettei hän ole samalla tavalla huolissaan lisähakkuista kuin Ollikainen ja Seppälä Ylen artikkelissa. Myös Asikainen on ilmastopaneelin jäsen.

"Pidän kuitenkin aika epätodennäköisenä, että noin paljon kapasiteettia tulisi lisää ja joka tapauksessa vanhaa tehdaskapasiteettia suljetaan."

Hän arvioi, että hakkuumäärien merkittävä lisäys kääntäisi puun hinnat nousuun. Se puolestaan vähentäisi yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla, mikä puolestaan rajoittaisi puun kysyntää.

Viimeisintä, Kemiin suunniteltavaa Metsä Groupin tehdasuudistusta hän pitää loogisena.

"Nykyisen sellun kysynnän näkökulmasta tämä on odotettu uutinen. Tosiasia on, että Lappiin mahtuu lisäkapasiteettia. Pohjois-Suomi on se alue, jolla on eniten kasvun varaa puunkäytössä."

Asikaisen mielestä näyttää siltä, että keskustelussa unohtuu usein Suomen metsien puumäärässä tapahtunut lisäys.

"Metsissä on paljon enemmän puuta kuin 1980-luvulla eikä metsien tila tuolloinkaan katastrofaalinen ollut."

Nielujen varjelemista paljon tärkeämpää on Asikaisen mukaan se että rajoitetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

"Pidän aika vaarallisena sitä, että ilmastopolitiikassa ruvetaan laskemaan kovin paljon hiilinielujen varaan. Eivät nielut ole ikuisia."

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Kanadassa ja Venäjällä on viimeksi kuluneina vuosina palanut valtavat määrät metsää. Näistä metsäpaloista on aiheutunut mittavat päästöt.

"Metsien hiilinielujen säilyttämisessä pohjoisella pallonpuoliskolla ratkaisun avaimet ovat Venäjän ja Kanadan käsissä. Ja valitettavasti asiat eivät siellä näytä menevän lainkaan hyvään suuntaan."

Yle: Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi – Suomi ei voi hakata metsiä näin paljon