Valiokunnat kuulivat asiantuntijoita EU:n kestävän rahoituksen taksonomiasta – lausunnoissa nousevat esiin ennakkovaikuttamisen tärkeys ja epäselvät metsäkriteerit

Suuri valiokunta kuuli tänään asiantuntijoita valtioneuvoston selvityksestä, joka koskee EU:n kestävän rahoituksen taksonomian ympäristökriteerejä. Suuren valiokunnan keskustelussa nousi eritoten esiin huoli siitä, että voiko kestävän rahoituksen arviointikriteereillä olla laajempia heijastusvaikutuksia Euroopan unionissa.

Myös ympäristövaliokunta, talousvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta sekä liikenne- ja viestintävaliokunta ovat kuulleet asiantuntijoita ja vastaanottaneet kirjallisia lausuntoja eri järjestöiltä.

Talousvaliokunta ilmoitti 2. helmikuuta yhtyvänsä valtioneuvoston kantaan lausunnossaan esittämin täsmennyksin ja huomautuksin. Talousvaliokunta muun muassa pitää tärkeänä, että taksonomian alaisesta toiminnasta raportoivien toimijoiden tulee pystyä suoriutumaan velvoitteestaan.

Valiokunta huomauttaa, että ei ole ainoastaan ympäristön kannalta myönteistä, jos sijoittajat välttelevät sijoittamasta ilmastoa ja ympäristöä kuormittaville aloille. Näillä aloilla toimiva yritykset tarvitsevat rahoitusta päästöjen vähentämiseen tähtääviä investointeja varten.

Valiokunta korostaa ennakkovaikuttamisen tärkeyttä.

Eriävän mielipiteen jättivät perussuomalaisten kansanedustajat Veikko Vallin ja Minna Reijonen. Perussuomalaiset vastustavat taksonomiaa periaatteellisella tasolla sekä Suomen erityispiirteiden laiminlyönnin ja metsäteollisuudelle epäedullisten kirjausten takia.

Ympäristövaliokunta ilmoitti tänään keskiviikkona yhtyvänsä valtioneuvoston kantaan. Valiokunta korostaa, että kriteerien tulee olla riittävän yksinkertaisia ja käytettävissä ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi kriteerien tulee soveltua Euroopan erilaisiin olosuhteisiin.

"Taksonomia-asetuksen ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeää on, että järjestelmästä tulee uskottava, eikä se ei jää yhdeksi viherluokitteluksi muiden joukossa", valiokunnan lausunnossa todetaan.

Ympäristövaliokunta myös toteaa, että metsätaloutta koskevat kriteerit ovat osin epäselviä ja niitä on selkeytettävä.

Eriävän mielipiteen jättivät perussuomalaisten kansanedustajat Mauri Peltokangas, Petri Huru sekä Sheikki Laakso. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että jos esitys menee tällaisenaan läpi, se on Suomen kannalta katastrofaalinen.

Valtioneuvoston selvityksen tavoitteena on linjata Suomen ennakkovaikuttamislinjauksia tulevaan delegoituun säädökseen, jonka komissio aikoo julkaista ensi kesänä.

Muiden valiokuntien lausuntoja voinee odottaa tämän ja seuraavan viikon aikana. Suomen kanta taksonomian ympäristökriteereistä on tarkoitus saada julki noin kuukauden sisällä.

Suomen alustavien ennakkovaikutuslinjausten mukaan on tärkeää, että rahoitusta ohjataan taloudellisiin toimintoihin, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien tilan edistämistä, kiertotalouteen siirtymistä sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä.

Valtioneuvosto katsoo, että rahoitusmarkkinoiden käyttöön tarkoitetut kriteerit voivat kirittää suomalaisten toimijoiden ympäristökestävyyttä ja luoda yritykselle kansainvälistä kilpailuetua. On kuitenkin tiedostettava, että epätarkoituksenmukaiset ja käytännössä toimimattomat tekniset arviointikriteerit voivat huonoimmassa tapauksessa johtaa vastakkaiseen tulokseen.

Euroopan komission luonnosta ympäristökriteereistä voinee odottaa loppukeväästä. Kesällä komissio julkaisee delegoidun säädöksen ja jäsenmailla on neljä kuukautta aikaa ilmoittaa kantansa, minkä lisäksi maat voivat anoa kahden kuukauden lisäaikaa.

Delegoitua säädöstä Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat joko vastustaa tai kannattaa, mutta siihen ei ole mahdollista tehdä muutoksia myöhemmin.

Lue myös:

EU:n energiapolitiikkaan tarvitaan enemmän realismia

Suomi ei saanut merkittäviä parannuksia ydinvoiman taksonomiaan – komission paketti voi kaatua parlamentissa