

Luonnonvarakeskuksen mukaan karhukannan kasvu on ollut suurinta lännessä ja etelässä, noin 25 % ja pienintä idässä, vajaa 15 %. Karhukanta on edelleen selvästi tihein itäisellä kannanhoitoalueella. Poronhoitoalueella kanta on edellisen vuoden tasolla.
”Poronhoitoalueen ulkopuolella kannan kasvua on lisännyt se, että karhuja ei ole metsästetty kahteen viime vuoteen. Lisäksi erityisesti itäisessä Suomessa kannankehitykseen vaikuttaa myös tulomuutto Venäjältä, etenkin nuoria uroksia vaeltaa”, kertoo tutkija Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
Karhukannan koko Suomessa oli 2 181–2 790, josta poronhoitoalueen ulkopuolella 1 915–2 515 yksilöä. Vuoden 2026 arvioksi poronhoitoalueen ulkopuolella on esitetty 2 210–2 926 yksilöä.
Poronhoitoalueella arvioitiin eläneen 243–285 yksilöä. Poronhoitoalueen kannan koon arviointi on kuitenkin epävarmalla pohjalla, sillä vähäiset havainnot eivät anna edelleenkään riittävän tarkkaa kuvaa alueen karhukannasta. Karhun aiheuttamat vahingot poronhoidolle ovat edelleen korkealla tasolla eivätkä ole laskeneet edellisestä vuodesta.
Viimeisenä kuutena vuotena Tassu-järjestelmään kirjattujen pentuehavaintojen määrä on vaihdellut suuresti. Kalenterivuonna 2025 havaintoja tallennettiin yli kaksinkertainen määrä kalenterivuoteen 2024 verrattuna.
“Kanta-arvion kannalta laadukkain havainto sisältää aika- ja paikkatiedon lisäksi myös jälkien mitat. Mitatut jäljet auttavat karhuyksilöiden erottamisessa toisistaan”, Heikkinen kertoo.
Havaintojen määrä poronhoitoalueella on edelleen varsin vaatimaton. Koko alueelta tallennettiin vain 27 pentuehavaintoa vuonna 2025.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
