Lennokki pystyy kartoittamaan jopa 700 hehtaarin alueen puolentoista tunnin aikana – armeijan osaajat tehostavat metsätiedon keruuta suurten metsänomistajien metsissä

Tony Randall-Clausen ja Magnus Selin huutelevat toisilleen lähtöselvitysfraaseja kuin lentokapteeni ja perämies konsanaan.

Selin antaa katseensa kiertää vielä kaikkiin suuntiin. Nyt lennokki saa nousta ilmaan.

Siipien kärkiväliltä noin kaksimetrinen kone nousee ensin roottoreiden varassa pystysuoraan ylös, singahtaa sitten eteenpäin ja katoaa pian näkyvistä.

Lennokki pystyy kartoittamaan 90-minuuttisen lentonsa aikana jopa 700 hehtaarin alueen, kun pienempi drone ehtii yhden lentovuoron aikana vain 50–60 hehtaaria, Randall-Clausen vertaa.

Miehittämättömien alusten lennot voidaan ohjelmoida etukäteen esimerkiksi tietyn alueen laserkeilaamiseksi. Suuret lennokit vaativat kuitenkin monitorointia ja ammattitaitoista kaukolentäjää reagoimaan esimerkiksi tuulen oikkuihin.

Kiinteäsiipinen lennokki lähtee lentoon pystysuoraan ylöspäin osoittavien roottoreiden voimin. Kuva: Kimmo Haimi

"Seuraavassa vaiheessa voimme hankkia vielä tehokkaampaa kalustoa, joka lähentelee puolustusvoimien laitteiden tasoa", kehuu Sixten Sunabacka.

Tornatorin toimitusjohtajan paikalta kaksi vuotta sitten lähtenyt Sunabacka on nyt mukana ruotsalaisessa MW Groupissa. Yhtiö syntyi Ruotsin asevoimien uudistuksessa, kun armeijan ammattilaisia sijoittui uusille aloille. Miehittämättömien lennokkien hallinta on yksi esimerkki osaamisesta, jolle on tarvetta myös siviilipuolella.

Sunabacka on auttanut yhtiön laajenemista metsätiedon palveluntarjoajaksi. Kumppanina metsätiedon tuottamiseksi toimii suomalainen Arbonaut, jonka ydinosaamista on metsävaratiedon analysointi.

Kohderyhmää ovat suuret, kymmenistä satoihin tuhansiin hehtaareihin metsää omistavat tahot. Tämän kokoluokan toimija tarvitsee luotettavaa metsätietoa, mutta omaan inventointikalustoon ja analysointiin sijoittaminen ei ole mielekästä.

Ruotsissa asiakkaina on esimerkiksi yhteismetsiä ja institutionaalisia metsänomistajia kuten eläkevakuutusyhtiöitä. Suomessa ensimmäisten joukossa on Oy Stockfors Ab. Sen osaomistajista Georg Ehrnrooth on sijoittanut myös MW Groupiin.

Tony Randall-Clausen esittelee laserkeilainlaitetta. Sekä sensorit että lennokkien akut kehittyvät huimaa vauhtia. Kuva: Kimmo Haimi

Pohjois-Karjalassa metsää itse ja yhteismetsän kautta omistava Juhani Itkonen odottelee ensimmäisen lennon tuloksia.

Hänen mielestään metsänomistajan askelen tulee näkyä metsässä. Taimikkonsa hän kulkee vuosittain itse läpi.

Itkonen toivoo metsäsuunnitelmalta tietoa esimerkiksi ensiharvennustarpeista ja puiden sairastumisesta. Esimerkiksi boorinpuutoksen voisi havaita latvuksien harsuuntumisena.

"Pinta-alaa on sen verran, että kaikkea ei pysty itse noin vain hallitsemaan."

Myös tieto luontokohteista on tärkeää, jotta niiden arvon voi todentaa ja todistaa.

Kuuden roottorin voimin lentävä DJI M600 Pro -drooni on suunniteltu ammattikäyttöön. Yhdellä lennolla hoituu 50–60 hehtaarin alue. Kuva: Kimmo Haimi

"Teknologiaa on vaikea tarjota kilpailukykyisesti pienmetsänomistajalle. Suomessa esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset voisivat koota palvelusta kiinnostuneiden metsänomistajien ryhmiä", Sunabacka näkee.

Perinteisen, puumääriin ja kasvuihin keskittyvän metsävaratiedon lisäksi tarkoitus on tarjota tietoa luontoarvoista sekä esimerkiksi korjuuoloista käytännön päätösten tueksi.

Arbonautin järjestelmä tunnistaa esimerkiksi metsäpaloriskit ja kuolleen pystypuuston määrän.

Lennokkiin sijoitettu laserkeilain voi tuottaa matalalla lentäen sata havaintopistettä neliömetrille. Kuvasta erottuvat yksittäisten puiden latvukset, joiden perusteella voidaan laskea puiden tilavuudet. Toistuvalla mittauksella selviää myös metsän todellinen kasvu.

Tarkka laserkeilaus voi tuottaa tietoa jopa metsätien urien syvyydestä kunnostustarpeen arviointia varten.

Arbonautin teknologiajohtaja Vesa Leppänen uskoo, että metsässäkin pitää yhä käydä. Tasalaatuisia mäntyleimikoita vailla erityisiä luontoarvoja voi suunnitella jo käymättä paikan päällä, mutta epävarmuus kasvaa, mitä rehevämpi kasvupaikka on ja mitä enemmän erityistä muuta huomioitavaa paikkaan liittyy.

"Korjuun suunnitteluakin tehdään yhä enemmän tietokoneen ääreltä. Tieto auttaa päättämään, mihin resursseja suunnataan."

• Ruotsalaisen MW Groupin tytäryhtiö, joka tarjoaa tarkkaa metsätietoa suurille metsänomistajille.
• Asiakkaita ovat esimerkiksi yhteismetsät ja eläkevakuutusyhtiöt.
• Forest Sensen kumppanina metsätiedon tuottamisessa toimii suomalainen Arbonaut.

• Alun perin puolustus- ja turvallisuusalan yritys, joka perustettiin vuonna 2012, kun Ruotsi luopui asevelvollisuudesta.
• Tekee yhteistyötä Ruotsin, Suomen ja Tanskan puolustusvoimien kanssa.
• MW Groupin omistaa sijoitusyhtiö Neptunia Invest, jonka osakkaita ovat Johan ja Mikael Karlsson, Georg Ehrnrooth ja Gunnar Brock.