Tutkijat ja kalastajat samaa mieltä: Rospuuttoaika aiempaa pidempi, rokulipäiviä aiempaa vähemmän Inarijärvellä

Lapin yliopiston Arktinen keskus on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutuksia Inarijärven kaupalliseen talvikalastukseen. Tutkimusta varten haastateltiin alueen kaupallisia kalastajia ja yhdistettiin heidän kokemusperäistä, paikallista tietoa alueelta tehtyihin pitkäaikaisiin meteorologisiin ja hydrologisiin havaintoihin. Inarijärvellä on tehty säähavaintoja ja kerätty hydrologista aineistoa jo useita vuosikymmeniä. Jääoloja kuvaavat aikasarjat ulottuvat sadan vuoden päähän.

Lapin yliopiston tutkija Sirpa Rasmus sanookin, että tällaista tiedon yhteistuotantoa tulisi kehittää erityisesti talvioloihin liittyen; paras tieto esimerkiksi jääpeitteen pienipiirteisestä vaihtelusta, jään rakenteesta ja lumipeitteestä jäällä on talvikalastajilla.

Sekä paikallisten kalastajien kokemukset että seurantatiedot kertovat, että syksyt ovat Inarijärvellä aiempaa lämpimämpiä ja kunnollista lumi- ja jääpeitettä saadaan odottaa pidempään. Niinpä Inarijärven talvikalastuskausi on lyhentynyt ja avovesikausi pidentynyt ja lämmennyt.

”Kalastajille syksyinen rospuutto, eli ajanjakso, jolloin jäätyminen on alkanut, mutta jääpeite ei ole vielä tarpeeksi vahva jäällä liikkumista ja kalastamista ajatellen on hankalaa aikaa. Se on menetettyä työaikaa, jolloin ei kerry tuloa”, kertoo yliopistotutkija Minna Turunen.

Sydäntalvella ilmaston muuttuminen näkyy puolestaan pitkien, viikkokausiakin kestävien kovien pakkasjaksojen vähentymisenä. Pakkasen puuttumisen vuoksi niin sanottuja rokulipäiviä ei kalastajalle tule enää niin usein. Toisaalta hyvin lauhat jaksot keskellä talvea tuovat haasteita kalastukseen. Jääpeite jää ohuemmaksi tai jääkerrosten välissä voi olla vettä. Leutoina talvina lumipeite saattaa olla paksu, mutta kantavaa teräsjäätä on vähemmän.

Inarijärven kaupallisten kalastajien sopeutuminen havaittuihin ja odotettavissa oleviin riskeihin on vaihtelevaa. Enimmäkseen käytetyt keinot ovat reaktiivista sopeutumista, eli selviytymistä vaikeiden olosuhteen yli.

Toisaalta nähtävissä on myös pidemmän aikavälin suunnitelmallista ja ennakoivaa sopeutumista. Suunnitelmana saattoi olla esimerkiksi keskittyminen yhteen kysytyimpään kalalajiin tai kalastusmatkailuun.

Tutkijat toteavat, että elinkeinojen sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin vaatii suunnitelmallisuutta, lisää yhteistyötä ja tukea.

Artikkeli on julkaistu kansainvälisesti vertaisarvioidussa Regional Environmental Change-julkaisussa.