Ruotsin saha-ajokortti on Gudrun-myrskyn jälkimaininkeja

Pahat myrskytuhot ja erityisesti vuoden 2005 Gudrun-myrsky herättivät Ruotsissa vakavan huolen metsätöiden turvallisuudesta, sillä tuhojen korjuutöissä sattui kohtalokkaita onnettomuuksia. Sen jälkeen moottorisahan käyttäjille kehitettiin ajokorttijärjestelmä. Kortin suorittaminen tuli Ruotsissa pakolliseksi työkäytössä vuonna 2012.

"Gudrun-myrskyllä oli merkitystä. Silloin ymmärrettiin, kuinka vakavia sahaustapaturmat ovat", sanoo ruotsalaisen Säker Skog -yhdistyksen toiminnanjohtaja Tomas Gullberg.

Säker Skog on yhdistys, joka pitää yllä saha-ajokorttijärjestelmää.

"Monet luulivat jo, ettei sahoja pian tarvita enää, mutta myrskyt osoittivat, että moottorisaha on yhä välttämätön työkalu."

Gullberg kertoo, että Ruotsissa ajokorttijärjestelmää kritisoitiin ankarasti ennen sen käyttöönottoa.

"Siitä on keskusteltu todella paljon. Mutta monet, jotka ovat tulleet kriittisinä koulutukseen, ovat jälkeenpäin kiitelleet sen tuomaa hyötyä. Jopa sellaiset, jotka ovat sahanneet koko ikänsä."

Vaikka kortti ei ole Ruotsissa pakollinen metsänomistajille, Gullberg arvioi, että noin puolet suorittajista on metsänomistajia.

"Monet metsänomistajat käyvät palkkatöissä ja he hankkivat saha-ajokortin työnantajansa kautta."

Ennen saha-ajokorttijärjestelmää juuri kukaan metsänomistaja ei käynyt sahakursseilla. Gullberg muistuttaa, että yhä edelleen noin 90 prosenttia metsänomistajista on sellaisia, joilla ei ole ajokorttia. Sen vuoksi korttijärjestelmän hyödyt eivät vielä näy tapaturmatilastoissa.

"Pahimmat vahingot sattuvat sellaisille, jotka eivät ole korttia suorittaneet. Olisi naiivia ajatella, että onnettomuuksia saataisiin nopeasti vähennettyä. Muutos kestää sukupolven ajan. Tärkeintä on, että olemme saaneet muutoksia aikaan asenteisiin ja normeihin."