Uusiutuvan energian EU-tavoite noussee yli 30 prosenttiin – EU:n energianeuvottelut tiivistyneet muutamaan tulenarkaan kysymykseen

Uusiutuvan energian direktiivistä (red II) odotetaan ratkaisua lähipäivinä, kun viimeinen neuvottelukierros europarlamentin, komission ja neuvoston välillä koittaa keskiviikkona.

Koko kevään kestänyt vääntö on tiivistynyt muutamaan kysymykseen, joista ennakoidaan tiukkaa rutistusta EU-instituutioiden kesken.

Europarlamentti esittää uusiutuvan energian loppukulutukselle EU:ssa vuoteen 2030 mennessä 35 prosentin tavoitetta. Neuvoston esitys on 27 prosenttia.

Neuvottelulähteiden mukaan lopullinen lukema ”alkaa kolmosella”.

Uusiutuvan energian tavoite­ta­son lisäksi poliittisia kiistakapuloita ovat liikenteen poltto­aineet ja niiden sekoitevelvoitteet.

Parlamentti on halukas nostamaan kehittyneiden liikenteen biopolttoaineiden jakelun minimikiintiön 3,6 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Unionin jäsenmaiden ministereistä koostuva energianeuvosto määritteli niille kolmen prosentin vähimmäistavoitteen.

Laskennassa saa käyttää niin sanottua tuplalaskentaa, joten tosiasiassa minimivaatimus on neuvoston mukaan puolet kolmesta eli 1,5 prosenttia.

Suomi on kuitannut, että kunnianhimon tasoa tulisi nostaa, jotta suunnitellut liikenteen polttoaineinvestoinnit etenisivät. MT:n lähteiden mukaan ratkaisu lähentelee 3,5 prosenttia, tosin tuplalaskennalla.

Liikenteen polttoainetavoitteiden lisäksi Suomelle tärkeää on ollut, ettei metsäbiomassalle tule uutta sääntelyä. Suomen linjausten mukaan riskiperusteisen kestävyystarkastelun tulisi säilyä ennallaan.

Käytännössä se tarkoittaisi, että kestävyyttä mitattaisiin sillä, onko puu korjattu maan lainsäädännön mukaisesti.

Neuvottelulähteiden mukaan tämä säilynee kompromississa.

Viimeisissä neuvotteluissa närää on aiheutunut europarlamentin muutosesitys, jossa unionin tulisi luoda lista niistä Euroopan unionin ulkopuolisista maista, joiden Eurooppaan tuoma biomassa on kestävää. Näin unioni pystyisi takaamaan, että myös EU:ssa käytetty tuontipuu täyttää vaaditut kestävyyskriteerit.

Parlamentin ehdotuksen mukaan EU:n ulkopuolisilta mailta määritettäisiin raja-­arvo, ovatko sen maankäytön ja metsien hiilinielut suuremmat kuin päästöt. Niiden perusteella voitaisiin rakentaa ”musta lista” kestävän ja kestämättömän metsätalouden maille.

Suomi vastustaa ajatusta. Sen kanta on, että EU:n lainsäädäntöä ei tulisi soveltaa unionin ulkopuolisissa maissa.

Neuvottelut uusiutuvasta energiasta haluttaisiin saattaa loppuun vielä Bulgarian puheenjohtajuuskaudella.