Jatkuva kasvatus saa tutkimukselta tukea – menetelmän käyttö kannattavin tapa varautua luonnontuhoihin

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat tutkineet koneoppimisen käyttöä metsänhoidossa. Tulokset antavat tukea jatkuvan kasvatuksen käytölle.

Metsää hoitava metsänomistaja joutuu jatkuvasti erilaisiin valintatilanteisiin. Kannattavimman vaihtoehdon valinta tai muiden tavoitteiden saavuttaminen ei ole aina helppoa. Välillä se on suorastaan mahdotonta, sillä erilaisia muuttujia on paljon.

Tuoreessa tutkimuksessa metsänhoidon vaikeiden kysymysten ratkaisun apuna käytettiin koneoppimista. Koneoppimisessa koneelle ei välttämättä määritellä toimintamenetelmään, vaan tekoäly hakee haluttua ratkaisua itsenäisesti oppimalla.

Parhaiten metsänomistajan tavoitteita tukevan metsänhoidon optimoinnissa yhdistyvät ekologian, taloustieteen ja metsänhoidon mallit. Niiden moniulotteisuus on pakottanut tutkijat yksinkertaistuksiin.

Koneoppimisen avulla muuttujien määrästä ei tarvitse tinkiä. Sillä on suuri merkitys, kun metsää hoidetaan jatkuvapeitteisenä. Luontaisen uudistumisen seurauksena metsä on monilajinen ja heterogeeninen, toteaa professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta.

Tulosten mukaan pohjoisissa havumetsissä kannattavin valinta jaksollisena tai jatkuvapeitteisenä hoidettavan metsän välillä määräytyy tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttavat kasvuolosuhteet, puulaji ja taloudelliset tekijät kuten keinollisen uudistamisen kustannukset ja korko.

Aluksi suoritettu avohakkuu voi olla kannattavin vaihtoehto rakenteeltaan yksinkertaisessa metsässä, vaikka pidemmällä aikavälillä olisi edullisinta hoitaa metsää jatkuvapeitteisenä ja monimuotoisempana.

Tahvosen mukaan suuri ennakoimaton vaihtelu luontaisesti syntyvien taimien määrässä ei alenna jatkuvapeitteisen vaihtoehdon kannattavuutta eikä johda merkittävään vaihteluun hakkuumäärissä.

Tutkimus toi uutta tietoa myös luonnontuhojen riskeistä. Metsät on aiempien tutkimusten perusteella suositeltu päätehakkaamaan nuorempina luonnontuhoriskien takia.

"Nyt kehitetyn mallin mukaan kannattavin tapa varautua luonnontuhoihin on tiettyjen edellytysten vallitessa siirtyä hoitamaan metsiä jatkuvapeitteisinä. Tämä löydös oli melkoinen yllätys", Tahvonen kertoo.

Yhtenä jatkuvan kasvatuksen ongelmana ovat juurikäävän saastuttamat metsiköt.