• Eija Kivelä viettää poikansa kanssa joulua värikkäästi sisustamassaan puutalossa – ”Talo on oma vaaleanpunainen kuplani, jonka sohvannurkkaan voi piiloutua pahalta maailmalta”

    Eija Kivelän periaatteena on, että kaikki mahdollinen kierrätetään. Oikeastaan kaikki muu sisustuksessa onkin kierrätystavaraa paitsi tapetit, olohuoneen sohva ja sänkyjen patjat.
    Tilaajalle
    Kuva: Hanne Manelius
    Metsä
    22.12.202110:00
    Tuija Tiitinen

    Vanhan luotsimiehen talon pihalla Suolahden historiallisessa keskustassa on satumainen joulutunnelma. Vanhaan omenapuuhun on kiedottu jouluvalot, ja puu on täynnä punaisia omenoita. Lähempää katsottuna omenat ovat joulupalloja – yksi Eija Kivelän, 46, joulukoristeluideoista.

    Persoonallinen tunnelma jatkuu talon sisällä. Joulukuusessa on koristeina neilikoita, ja kuusta vahtivat Eijan lempieläimet, vaaleanpunaiset flamingot, jotka ovat muuttaneet talveksi pihalta sisälle. Vaaleanpunainen on yksi Eijan lempiväreistä, minkä todisteena olohuoneen nurkassa lämpöä hohkaa pinkki pönttö­uuni.

    Eija asuu vaaleanpunaisessa, Huvikumpua muistuttavassa talossa kahdeksanvuotiaan poikansa Epun kanssa. Joulua vietetään rennosti yhdessä kynttilöiden ja tunnelmavalojen keskellä.

    Olohuoneen voimakkaan sininen sohva on Eijan lempipaikka. Siinä hän loikoilee pönttöuunin lämmössä ja miettii uusia sisustusideoita.
    Olohuoneen voimakkaan sininen sohva on Eijan lempipaikka. Siinä hän loikoilee pönttöuunin lämmössä ja miettii uusia sisustusideoita. Kuva: Hanne Manelius

    Pihasaunan jälkeen pukki

    ”Jouluaatto alkaa joulupuurolla. Sitten lämmitän vanhan pihasaunan. Siellä saunatonttu Nestori heittää ensimmäiset löylyt. Saunareissu on oma ohjelmanumeronsa, sillä olen laittanut pihankin jouluiseksi. On kynttilälyhtyjä ja valoja. Saunomme Epun kanssa kaikessa rauhassa”, Eija kertoo.

    Iltapäivän hämärässä Eija ja Eppu käyvät Eijan isän haudalla sytyttämässä kynttilän. Sitten syödään perinteinen joulupäivällinen laatikoineen ja kinkkuineen. Ilman Eijan isoveljen valmistamaa joulusinappia joulu ei tule lainkaan.

    Tässä vaiheessa Eppu alkaa jo malttamattomana odottaa pukkia.

    ”Kun joulupukki on käynyt, avataan lahjat, ja sitten alkaa rento oleilu. Köllimme ja nautiskelemme. On aikaa kuunnella musiikkia, lukea ja katsella televisiota.”

    Joulupäivänä Eija menee äitinsä luokse syömään ja Eppu lähtee isänsä luokse.

    Eija on jouluihminen, ja joulun sisustaminen alkaa jo hyvissä ajoin lokakuussa. Sisustuksessa tärkeää hänelle ovat valot, värit ja tunnelma.

    ”Jouluni on värikäs ja runsas. Käyn paljon kirpputoreilla ja teen hyviä sisustuslöytöjä edullisesti.”

    Eijan lempieläin flamingo sai tonttulakin päähänsä. Flamingot viihtyvät kesällä puutarhassa, mutta talveksi ne muuttavat sisälle ja jouluna ne vahtivat kuusta.
    Eijan lempieläin flamingo sai tonttulakin päähänsä. Flamingot viihtyvät kesällä puutarhassa, mutta talveksi ne muuttavat sisälle ja jouluna ne vahtivat kuusta. Kuva: Hanne Manelius

    Omassa rauhassa keskustassa

    Talo sijaitsee rauhallisella paikalla Suolahden vanhassa keskustassa. Tunnelma on kuin menneiltä ajoilta. Ympärillä on kauniita vanhoja taloja, syreenipensaita ja vanhoja omenapuita. Vain kahden kadun päässä on Suolahden ydinkeskusta.

    ”Tämä Iinankatu on ihan uskomattoman rauhallinen. Täällä on ollut aikanaan suksitehdas. Minun taloani vastapäätä on talo, jossa vanhempani asuivat ennen kuin synnyin”, Eija kertoo.

    Eijan talossa on asunut luotsimies, jonka perikunnalta Eija miehensä kanssa osti talon vuonna 2010. Talo on rakennettu vuonna 1925, ja Eija tietää sen historiasta sen verran, että talossa asui yhtä aikaa luotsimiehen perheen kolme sukupolvea.

    Talo on lautarakenteinen, ja sen pinta-ala on noin 90 neliömetriä. Kadulle päin talo näyttää rintamamiestalolta, mutta sisäpihalta paljastuu sen persoonallinen malli. Yläkerrassa on lisäuloke, jota ei kadulle näy. Katto on perinteisen näköinen, konesaumattu peltikatto.

    ”Kun ostimme talon, se oli aika kauheassa kunnossa, joten melkein kaikki meni uusiksi. Remontti kesti pitkään.”

    Muovin alla puulattia

    Vesijohdot olivat peräisin 1980-luvulta, ja ne piti uusia. Putkiremontin teki ystäväperheen poika opiskelunsa lopputyönä. Myös sähköt oli uusittava. Yläkertaan pääsi vain ulkokautta, ja eteinen myllättiin täysin, jotta se saatiin lämpimäksi ja sisältä pääsi portaisiin.

    ”Talossa oli muovimatot, kuten yhteen aikaan oli muotia. Niiden alta löytyi upea lautalattia. Huoneiden katot paneloitiin vanhaan tyyliin sopiviksi.”

    Työnjako oli sellainen, että Eijan mies remontoi ja Eija maalasi sekä auttoi tapetoinnissa. Lisäksi hän suunnitteli sisustuksen.

    Alakerrassa on keittiö, ruokailuhuone, olohuone, kylpyhuone ja vierashuone, jota Eija kutsuu myös musiikkihuoneeksi. Yläkerrassa ovat hänen ja Epun huoneet sekä pieni wc.

    Keittiön alla on maakellari, jonne pääsee lattiassa olevasta luukusta, mutta sitä Eija ei ole käyttänyt.

    Keittiö on valoa rakastavalle Eijalle ongelma. Se on talon pimein huone, koska ikkunat ovat pohjoiseen. Keittiöön jätettiin vanha puuhella, jota Eija lämmittää ahkerasti varsinkin talvella.

    ”En tiedä, mikä minuun meni, kun keittiötä remontoitiin. Inhoan harmaata, mutta jotenkin vain väritys valikoitui harmaaksi. Suunnittelen mielessäni jatkuvasti uutta keittiöremonttia.”

    Eteisessä perunaluukku

    Keittiössä on kodikas keskisaareke. Siinä voi kokkailla, mutta sen ääressä voi myös istua jakkaralla, kahvitella tai syödä, jos ei aina viitsi mennä ruokailuhuoneeseen.

    ”Eteisessä oli hauska yksityiskohta entisiltä ajoilta: luukku, jonne heitettiin perunat, jotka sitten valuivat keittiön alle kellariin.”

    Talossa on suora sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Pönttöuuneja ja keittiön hellaa lämmitetään ahkerasti.

    Alakerran ikkunat oli vaihdettu tiiviimpiin jo ennen kuin Eija ja hänen miehensä ostivat talon, mutta yläkerrassa on säilytetty vanhat ikkunat.

    ”Itse en olisi ikkunoita vaihtanut, mutta eipä sille enää mitään voi.”

    Myös talon ulkovuoraus uusittiin. Ostohetkellä talo oli vaaleanruskea, mutta Eija halusi siitä vaaleanpunaisen. Museovirasto hyväksyi värin vaikka suosittelikin ensin valkoista, joka oli talon alkuperäinen väri.

    Sisustuksessa on käytetty paljon vaalean­punaisen eri sävyjä. Pönttöuuni on olohuoneen sydän, ja sen Eija maalasi voimakkaan pinkiksi. Talvella pönttö­uunia lämmitetään säännöllisesti.
    Sisustuksessa on käytetty paljon vaalean­punaisen eri sävyjä. Pönttöuuni on olohuoneen sydän, ja sen Eija maalasi voimakkaan pinkiksi. Talvella pönttö­uunia lämmitetään säännöllisesti. Kuva: Hanne Manelius

    Rohkeaa ja runsasta

    Eijan runsas ja värikäs sisustustyyli näkyy kaikkialla talossa.

    ”En ole minimalisti. Rakastan runsautta ja yhdistelen tavaroita ja värejä ennakkoluulottomasti. Joku voisi varmaan sanoa, että rohkeastikin.”

    Periaatteena on, että kaikki mahdollinen kierrätetään. Oikeastaan kaikki muu sisustuksessa onkin kierrätystavaraa paitsi tapetit, olohuoneen sohva ja sänkyjen patjat. Ruokailuhuoneen jykevä pöytä on tuotu Ranskasta.

    Tapetit ovat värikkäitä ja suurikuvioisia. Osa on perinnetapetteja, kuten keittiössä Pihlgren ja Ritolan kaunis Lumme-tapetti.

    ”Käyn kirpputoreilla, ja aina sieltä jotain jää käteen. Puolustelen ostamista itselleni sillä, että se on kierrättämistä. Vaikka ostaisin jotain halpiskrääsää, sekin on kierrättämistä, koska joku toinen on sen jo ensin ostanut. Lisäksi olen käynyt huutokaupoissa. Myös tuttavat ja kyläläiset ovat tuoneet tavaroita”, Eija kertoo.

    Eija on aina ollut innokas sisustaja. Hän on muun muassa koonnut vuosikausia sisustuskansiota, josta löytyi toteutettavia ideoita omaan taloon.

    ”Kauan sitten olin laittanut kansioon kuvan vaaleanpunaisesta talosta. Vihdoin minulla sitten oli se vaaleanpunainen talo.”

    Paluu kotiseudulle

    Eija on kotoisin Suolahdesta, jonne hän palasi monen mutkan kautta. Nuorena hän lähti Kemijärvelle asti opiskelemaan matkailualaa. Sieltä tie vei hänet eri vaiheiden kautta Seinäjoelle kulttuurituottajan opintoihin ja lopulta miehen perässä Laukaaseen.

    ”Paluu Suolahteen oli paluu kotiin. Viihdyn täällä. Tunnen paljon ihmisiä, ja kaikki on sopivan lähellä.”

    Tällä hetkellä Eija on työtön, mutta hän toivoo löytävänsä sisustusalan töitä. Hän on ehtinyt opiskella myös visualistiksi. Pienellä paikkakunnalla sen alan töitä ei juuri löydy. Aikansa kuluksi Eija auttelee paria ravintoloitsijaystäväänsä sisustamisessa. Arki täyttyy Epun kanssa puuhailusta, äidin omaishoitajuudesta sekä digimarkkinoinnin opiskelusta.

    ”Olen perhekeskeinen ihminen, joten minusta on mukavaa, että myös veljeni asuvat Suolahdessa.”

    Vaaleanpunaisessa kuplassa

    Vapaa-aikanaan Eija kirjoittaa ja kuvittaa art journal -päiväkirjoja ja on erityisen innostunut bujoilusta. Bujo eli bullet journal on itse koottava kalenterin, tehtävälistojen ja päiväkirjan yhdistelmä.

    ”Näissä kädentaitopuuhissa myös mieli lepää, ja siinä saa samalla järjestystä omaan elämään. Lisäksi minulla on sisustusaiheinen Instagram-tili nimeltä tassatalossa. Siihen kuvaan omia sisustusjuttuja kotoa ja esimerkiksi ystävieni ravintoloista.”

    Vanha talo vaatii jatkuvaa hoitamista ja kunnossapitoa.

    ”Yritämme Epun kanssa tässä asua ja pitää taloa kunnossa. Talo on oma vaaleanpunainen kuplani, jonka sohvannurkkaan voi piiloutua pahalta maailmalta.”

    Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2021.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle