Näin Trumpin tullit voisivat vaikuttaa metsäyhtiöihin – suomalaiset metsäjätit täysin erilaisessa asemassa

Mitä Donald Trumpin valinta tarkoittaa Suomen metsäteollisuudelle?

Trumpin tavoitteena on lisätä teollista tuotantoa Yhdysvalloissa ja vähentää tuontia erityisesti Kiinasta, mutta myös muualta maailmasta. Yhtenä keinona Trump aikoo ottaa käyttöön tullit.

Vaalikampanjassaan Trump esitti yleistä kymmenen prosentin tullia tuontimaasta riippumatta ja erikseen 60 prosentin tullia kiinalaistuotteille.

Kysyimme mahdollisista vaikutuksista UPM:ltä, Stora Ensolta ja Metsä Boardilta. Vastaus oli hyvin napakka: ne eivät halua spekuloida asialla.

Kansainvälisen kaupan päällikkö Timo Tolonen Metsäteollisuus ry:stä muistuttaa, että Trumpin virkakausi alkaa vasta tammikuussa. Sitä ennen ei tapahdu mitään, eikä välttämättä heti Trumpin virkakauden alettuakaan.

”Asiaa on nyt liian aikaista lähteä arvioimaan. Toimialana kannatamme vapaata kauppaa ja sellaisia toimia, jotka eivät johda protektionismiin ja takaavat teollisuuden tasapuoliset toimintaedellytykset”, Tolonen toteaa.

Tullitilastojen mukaan viime vuonna Suomesta vietiin Yhdysvaltoihin metsäteollisuuden tuotteita 1,0 miljardilla eurolla. Se oli runsaat kahdeksan prosenttia metsäteollisuuden koko viennistä, joka oli noin 12,1 miljardia euroa.

Jos asiaa katsoo kolmen ison yhtiön näkökulmasta, niin niiden liikevaihto yhdysvaltalaisten asiakkaiden kanssa oli runsaat 2,2 miljardia euroa. Tästä UPM:n osuus oli lähes 1,4 miljardia euroa, Metsä Groupin 0,6 miljardia ja Stora Enson 0,3 miljardia.

Metsä Groupin Yhdysvalloista tulevasta liikevaihdosta suurimman osan tekee kartonkiyhtiö Metsä Board, jonka vienti Yhdysvaltoihin oli 433 miljoonaa euroa. Se oli 22 prosenttia Metsä Boardin liikevaihdosta.

Metsä Boardilla ei ole tuotantoa USA:ssa, vaan tuotanto on keskitetty Suomeen ja Ruotsiin.

UPM:llä taas on yksi paperitehdas ja kaksi Raflatacin tuotantolaitosta Yhdysvalloissa. Ne selittävät UPM:n liikevaihdon mittaluokkaa Yhdysvalloissa.

Näiden lukujen perusteella mahdollinen tuontitulli vaikuttaisi erityisesti Metsä Boardiin.

”Tällaista on liian aikaista spekuloida. Katsotaan ja seurataan rauhassa, miten tilanne kehittyy. Totta toki on, että USA on Metsä Boardille merkittävä markkina-alue”, toimitusjohtaja Mika Joukio vastaa sähköpostitse.

Hyötyjiin voidaan laskea UPM, koska sillä on tuotantoa Yhdysvalloissa. Hyödyn odotetaan tulevan erityisesti Trumpin lupaamasta uudesta veropolitiikasta.

Mahdollisilla tulleilla on kahdentyyppisiä vaikutuksia. Jos tullit otetaan käyttöön, tuontitavaran kilpailukyky heikkenee ja se saatetaan korvata paikallisilla tuotteilla.

Näin vientimahdollisuudet heikkenevät ja aiemmin Yhdysvaltoihin viedyille tuotteille pitää löytää uudet markkinat.

Tämä voi tarkoittaa ainakin alkuvaiheessa sitä, että Yhdysvaltoihin mennyt ylijäävä tuotanto joudutaan myymään alennuksilla muille ja osin myös uusille markkinoille.

Lisäksi tuontitullien käyttöönotto kiristää kilpailua muilla markkinoilla. Tämän arvioidaan koskevan erityisesti kartonkia.

Yhdysvaltoihin toimitetaan myös markkinasellua. Jos tuo sellu jää jatkossa toimittamatta joltain osin, niin silläkin on omat vaikutuksensa. Merkittävä osa tuosta sellusta tulee Kanadasta.

Valuuttakurssit vaikuttavat omalta osaltaan siihen, mihin suuntaan tuontitavaroiden kilpailukyky kehittyy.

Dollari vahvistui heti vaalituloksen ratkettua viime viikolla. Vahva dollari hyödyttää euroalueelta tulevaa tuontia. Näin suomalaisetkin tuotteet halpenevat yhdysvaltalaisille asiakkaille.

Kuinka pysyvää dollarin vahvistuminen sitten on? Handelsbankenin analyytikko Christian Kopfer toteaa ruotsalaislehti ATL:ssa, että dollarin odotetaan pitävän kurssinsa.