Metsien hiilinielu kasvoi mutta ilmastotavoite on karkaamassa: Kiertoaikoihin ja harvennusten voimakkuuksiin saattaa tulla muutoksia

Metsien käyttöön saattaa tulla rajoitteita, jos Suomi mielii olla hiilineutraali vuonna 2035.

Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan maankäyttösektori palasi vuonna 2023 jälleen hiilinieluksi. Maankäyttösektori tarkoittaa maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (Lulucf).

Kokonaisuudessaan Suomen ilmastopäästöt laskivat viime vuonna 11 prosenttia edellisvuodesta.

Hyvästä kehityksestä huolimatta hiilineutraaliustavoitteeseen on nykytoimilla matkaa 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Se vastaa lähes puolta Suomen viime vuoden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä.

Suomen ilmastotoimien riittävyyttä arvioitiin torstaina julkaistussa ilmastovuosikertomuksessa. Sen perusteella lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla.

”Suurin haasteemme on maankäyttösektorin mittava nieluvaje, jonka vahvistamiseksi valmistelemme toimenpiteitä“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Maankäyttösektorin nettonielu eli päästöjen ja nielujen erotus on pienentynyt vuoden 2005 jälkeen. Kahtena edellisenä vuotena maankäyttösektori on ollut kokonaisuutena päästölähde, vaikka metsät ovat olleet koko ajan hiilinielu.

Viime vuonna maankäyttösektorin nielu ylitti päästöt 1,3 miljoonalla tonnilla. Metsien nettonielu oli viime vuonna noin 11,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina eli noin 2,5 kertaa edellisvuotta suurempi.

Hiilinielujen kasvuun vaikutti hakkuiden väheneminen 73 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2023, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.

Muiden maankäyttöluokkien päästöjen kasvu pienensi kuitenkin koko maankäyttösektorin nettonielua. Luvut tarkentuvat vielä loppuvuonna.

Hallitus valmistelee parhaillaan hallitusohjelman mukaisesti talousmetsien kiertoaikoja, harvennushakkuiden voimakkuutta ja turvemaiden käsittelyä koskevia toimenpiteitä.

Vuoden 2014 alussa voimaan tulleessa metsälain muutoksessa metsän uudistamiselle ei ole enää ollut puuston ikään liittyviä rajoitteita.

Toimilla on Mykkäsen mukaan vaikutusta mutta on myös rehellistä todeta, että nykyisissä ennustemalleissa metsänielua on vaikea saada toipumaan riittävästi ilman, että myös hakkuut laskisivat jonkin verran.

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei yksikään Suomen hallitus ole tähän mennessä tehnyt päätöstä hakkuutason rajoittamisesta.

”Hakkuiden rajoittaminen on hyvistä syistä vaikeaa, eikä sellaista valmistella. Samalla on selvää, että metsien käyttömäärä pitää saada kestäväksi kohtuullisella aikavälillä.”

Ilman maankäyttösektorin lisätoimia Suomi jäänee jälkeen kauden 2021–2025 EU-tavoitteista.

Vajeen paikkaaminen on hankala ja monimutkainen kuvio. Ensisijaisesti Suomi joutuisi ostamaan maankäyttösektorin nieluyksiköitä muilta jäsenmailta.

Mikäli vajetta ei saada katettua, siirtyisi se seuraavaksi taakanjakosektorille, johon sisältyvät muun muassa liikenne ja maatalous.

Jo ennestään tiukan velvoitteen takia vajeen kattaminen taakanjakosektorin lisätoimilla on käytännössä mahdotonta. Tällöin Suomen pitäisi yrittää hankkia taakanjakosektorin päästöyksiköitä muista jäsenmaista.

Kummankaan sektorin yksiköiden saatavuudesta ja hinnasta ei kuitenkaan ole vielä varmaa tietoa.