Ympäristöministeriö selvittää lasikuituveneiden romutuspalkkion mahdollisuutta − nämä ovat tällä hetkellä kierrätyksen ongelmakohdat

Ympäristöministeriö on teettänyt selvitystyön käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden jätehuollon vauhdittamiseksi.

Lasikuituveneille on olemassa jo nyt jätehuoltojärjestelmä, sillä kotitaloudet voivat toimittaa käytöstä poistetut tavanomaisen kokoiset veneensä kunnalliseen jätehuoltoon maksua vastaan. Vastaanottomaksut ja -käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea.

Kyselytutkimusten perusteella olemassa olevasta veneiden jätehuollosta ei ole riittävästi tietoa, minkä vuoksi veneet eivät päädy jätehuoltoon, vaan jäävät makaamaan rannoille. Veneiden päätymistä jätehuoltoon vaikeuttavat muun muassa kuljetuksen hankaluus ja kuljetuksesta kertyvät kustannukset.

Ympäristöministeriön selvityksessä suositellaankin harkitsemaan romutuspalkkion käyttöönottoa vastaavaan tapaan kuin vanhojen autojen kohdalla on jo menetelty.

Selvityksen mukaan Ruotsissa on ollut useampana vuonna ollut käytössä veneiden romutuspalkkio. Tähän oli varattu kokonaisuudessaan kolme miljoonaa kruunua. Romutuspalkkion suuruus oli 3 000 kruunua eli noin 260 euroa venettä kohti ja lisäksi 5 kruunua eli noin 0,4 euroa jokaiselta veneen painokilolta. Maksimissaan palkkio on ollut 10 000 kruunua eli 860 euroa venettä kohden.

Myös kuntien vastuun kasvattaminen sekä veneiden kuljetuksen että veneiden maksuttoman vastaanottamisen tai molempien osalta edistäisi selvityksen mukaan hylättyjen veneiden päätymistä jätehuoltoon.

Suomessa on arviolta yli 700 000 lasikuituvenettä. Tarkkoja lukuja määristä ei ole, koska pienempiä veneitä ei tarvitse rekisteröidä. Vaikka soutuveneiden käyttöikä on pitkä, niitä voi poistua käytöstä jopa yli 10 000 vuodessa. Selvityksen mukaan keräykseen saatava veneiden määrä voisi olla kuitenkin vain muutama tuhat venettä vuodessa.

Luontoon jäävät veneet aiheuttavat vähintään ainakin epäsiisteyttä, viihtyvyyden vähentymistä ja maiseman rumentumista. Veneistä voi aiheutua myös muita kielteisiä ympäristövaikutuksia, kuten mikromuoveja.

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto kieltää lasikuituveneiden sijoittamisen kaatopaikoille. Tällä hetkellä materiaalin hyödyntäminen on haastavaa. Käytetyimmät nykyiset menetelmät lasikuituveneiden hyödyntämiseksi ovat mekaaninen murskaus ja poltto. Käytössä on myös niin sanottu sementtireitti, jossa lujitemuovijäte poltetaan sementtiuunissa ja lasikuitu hyödynnetään osin sementin raaka-aineena, osin polttoaineena.