Itärajalle rakennettavalla aidalla merkittäviä vaikutuksia suurpetojen ja hirvien liikkumiselle

Itärajalle on suunniteltu noin 200 kilometrin mittaisen esteaidan rakennetamista. Rakennettavan aidan on tarkoitus estää luvattomia rajanylittäjiä saapumasta Venäjältä Suomeen.

Samalla kun aita estää ihmisten tulemisen maahan, se tulee estämään myös luonnonvaraisten eläinten liikkumista. Tähän saakka eläimet ovat päässeet kulkemaan rajan yli varsin vapaasti.

Helmikuun lopussa Imatralla aloitettiin kolmen kilometrin mittaisen pilottiaidan rakentaminen. Rajavartiolaitoksen hankepäällikkö Ismo Kurki kertoo, että Itärajan esteaita -hankkeesta on tehty kattava ympäristöselvitys. Kaakkois-Suomen Ely-keskus päättää, että tehdäänkö hankkeesta vielä yva-lain mukainen arviointi.

"Ympäristöselvityksessä tunnistettiin, että aitahankkeella tulisi olemaan merkittäviä vaikutuksia suurpetojen ja hirvieläinten liikkumiseen Suomen ja Venäjän välillä erityisesti Kaakkois-Suomessa, jonne pääosa aidasta sijoittuu. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tämä voitaisiin estää sillä, että esteaitaan tehdään eläinportti noin kolmen kilometrin välein", Ismo Kurki kertoo.

Rajavartiolaitos selvittää ennen esteaidan rakentamista sekä omien yksiköidensä että paikallisten metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten tiedot muun muassa hirvien, susien ja villisikojen käyttämistä liikkumisreiteistä valtakunnan rajan yli. Esteaitaan sijoitettavien eläinporttien paikat päätetään näiden tietojen perusteella.

Aita vaikuttaa nisäkkäiden lisäksi lintuihin, sillä esimerkiksi poroaitoihin törmää matalalla liitäviä kanalintuja, josta aiheutuu linnuille sekä siiven katkeamisia että välittömiä kuolemia.

Lintukuolemien estämiseksi uusi esteaita tullaan merkitsemään huomiovärillä lintujen suojelualueiden kohdilla. Muilla alueilla seurataan tilannetta ja tarpeen mukaan lisätään huomioväreillä merkittyjä alueita.

"Aita tulee olemaan melko tiheää maalattua teräsverkkoa, joten oletuksena on, että esimerkiksi metsäkanalinnut havaitsevat sen paljon paremmin kuin poroaidat", Kurki toteaa.

Muutama vuosi sitten maa- ja metsätalousministeriö selvitti villisika-aidan rakentamista afrikkalaisen sikaruton (asf) leviämisen estämiseksi. Tuolloin tehdyn selvityksen mukaan aita ei estäisi asf:n leväiämistä, mutta haittaisi monien Suomen biodiversiteettitavoitteiden toteutumista.

Aidan vaikutus selvityksen mukaan ei olisi haitallinen pelkästään Suomen eläimistölle, vaan myös koko Fennoskandian ja Läntisen Euraasian suurnisäkkäille, etenkin lajeille, joiden levinneisyys kattaa raja-alueiden molemmin puolisia alueita kuten suurpedot ja hirvieläimet.