Sertifiointi vaikuttaa oikeasti metsiin – lahopuun määrä kaksinkertaistunut etelässä

Metsänomistajalähtöinen PEFC-sertifiointi on parantanut metsien monimuotoisuutta. Sen hintana on lievä hakkuumahdollisuuksien lasku.

Viime vuosituhannen lopulla perustettu PEFC-sertifiointi on edistänyt erityisesti metsän ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Sen vahvistaa Tapio Palvelut oy:n ja PTT:n tekemä riippumaton selvitys.

Selvityksen mukaan PEFC-sertifiointi on turvannut merkittävästi metsälajiston monimuotoisuutta. Sen perustana ovat sertifioinnin vaatimukset säästö- ja lahopuista, soiden ja vesistöjen suojakaistoista, kulotuksista, luontokohteiden ja uhanalaisten lajien esiintymien turvaamisesta.

Selvityksessä todetaan, että PEFC-sertifiointi on todennäköisesti ollut merkittävä tekijä esimerkiksi Etelä-Suomen lahopuumäärän kaksinkertaistumisessa vuosien 1996–2022 välillä.

PEFC-sertifiointi edistää kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Suomen metsistä noin 90 prosenttia on PEFC-sertifioitu.‍

Sertifioinnin vaatimukset pienentävät jonkin verran käytettävissä olevan puun määrään. Pitkällä tähtäyksellä sertifiointi kuitenkin tukee metsien elinvoimaa ja puuntuotantoa.

Se tukee myös metsäalan työhyvinvointia ja torjuu harmaata taloutta. Selvityksen mukaan suurin osa metsätalouden toimijoista ja yrittäjistä hoitavat lain ja sertifioinnin työhyvinvointia koskevat velvoitteet mallikkaasti.

Sertifionnilla on merkitystä myös metsäteollisuuden tuotteiden menekille. Ainakin osa kuluttajista pitää sitä tärkeänä.

‍Taloustutkimus oy:n viime vuoden lopulla tekemän tutkimuksen perusteella suomalaiset kertovat ympäristömerkkien vaikuttavan positiivisesti ostopäätöksiin.

Lähes kaksi kolmesta kuluttajasta kertoo ympäristömerkillä olevan vaikutusta ostopäätökseen. Erityisesti tämä koskee naisia.

PEFC-merkki yhdistetään selvästi vastuulliseen metsänhoitoon ja sen mielletään myös edistävän metsäluonnon monimuotoisuutta. Tässä nuoret aikuiset erottuvat erityisen myönteisellä suhtautumisellaan.