Örön linnakesaaren luontopolut ulkosaaristossa tekivät metsien keskellä kasvaneeseen Mika Markkaseen vaikutuksen. Kuva: Mika Markkanen
Luontopolkumies Mika Markkanen on kävellyt lähes 400 luontopolkua ‒ Katso videolta, kuinka hän kommentoi luontopolkua Kouvolassa
Vapaalla ollessaan Mika Markkasesta kuoriutuu Luontopolkumies, joka julistaa blogissaan luonnossa liikkumisen ilosanomaa.Tilaajalle
Luontopolkujen kiertäminen tuottaa Markkaselle suurta nautintoa. ”Kymmenen viime vuotta olen kävellyt luonnossa todella paljon.” Kuva: Johannes WiehnToukokuun alun perjantai-iltapäivänä Mika Markkanen seisoo luontopolun aloituspisteellä ja ottaa kuvan opastetaulusta. Näin retki aina alkaa.
”Ei olekaan janareitti, niin kuin luulin. Tämä tekeekin kierroksen.”
Parkkipaikalla on vain Markkasen auto. Luontopolulla saa kävellä omassa rauhassaan.
Työpäivänsä päätteeksi Markkanen on ajanut Helsingistä Kouvolaan ja valinnut kohteekseen Alakylän luontopolun. Se alkaa Korian sillan kupeesta ja kulkee osin Kymijoen vierustaa.
”Näin aamulla telkkarista sääkuvan Kouvolasta”, Markkanen sanoo. ”Lunta satoi.”
Se sai miettimään luontopolun kiertämisen mielekkyyttä. Ihan missä säässä tahansa ei huvita retkeillä.
Retkeiltyä tulee nimittäin paljon, sillä Markkanen on Luontopolkumies. Sillä nimellä hän esittelee blogissaan Suomen luontopolkuja.
”Lähden siitä, että jokainen reitti on kiva. Kuvailen näkemääni ja kokemaani ja yritän houkutella muita ihmisiä liikkeelle.”
Mika Markkanen
Ikä? 57
Koti? Helsingin Oulunkylässä
Työ? Järjestelmäasiantuntija
Koulutus? Merkonomi, metsätalousyrittäjä
Perhe? Naimisissa
Harrastukset? Hiihto, lukeminen ja suunnistus
Lempimetsäsi? Kaunis koivikko Aconitum-luontopolulla Tohmajärvellä
Paras lähiluontopolku? Longinojan luontopolku melkein kodin vieressä
Kesäsuunnitelmat? Mökkeily, lomailu ja etätyöt
Kun antaa pikkurillin
Luontopolkumiehen blogi syntyi kesällä 2017. Markkanen oli ystävänsä mökillä Enonkoskella. Sen lähellä olevan Pyylin polun lähtöpaikasta ja pituudesta löytyi netistä vaihtelevaa tietoa.
”Minulla heräsi into jakaa tietoa luontopoluista, sillä kunnat eivät aina tiedota niistä kovin tarkasti.”
Markkanen päätti perustaa blogin, vaikkei tiennyt blogin pitämisestä mitään. Kahden päivän päästä se oli kuitenkin avattu ja Pyylin polku esitelty.
”Silloin en arvannut, että pikkurillin antaminen vie koko käden.”
Suosio ja lukijamäärät kasvoivat, ja Luontopolkumiehen tekstit siirtyivät Retkipaikka-sivustolle. Tekstit julkaistaan nykyään ensin siellä ja myöhemmin omassa blogissa.
Mika Markkasella on nyt takana lähes 400 kokeiltua luontopolkua. Niistä noin puolella Markkanen ei nähnyt muita liikkujia.
”Tosin olen aamuvirkku ja välillä aikaisin liikkeellä.”
Markkasella on usein jalassa pitkävartiset saappaat, jotta hän pääsee etenemään vaikeissakin kohdissa. ”Ei saa olla varusteista kiinni, jos joudun luovuttamaan. Mukana on melkein aina myös printattu kartta.”
Noin parillakymmenellä luontopolulla Markkanen on ollut eksymisen partaalla.
”Reittiohjeissa on ollut puutteita. Muutaman kerran olen jättänyt reitin esittelemättä, jos opastus on ollut liian epäselvä.”
Persoonallisuus puree
Alakylän luontopolku kiemurtelee vanhan kuusikon keskellä. Peukaloinen varoittelee, pesänrakennus on käynnissä.
”Hauskan näköistä metsää”, Markkanen tuumaa.
Talousmetsäkin menettelee, mutta hakkuuaukeiden läpi kulkevia luontopolkuja hän kavahtaa, sillä niissä polku häviää helposti heinikkoon.
Näköalapaikalla Markkanen pysähtyy ja ottaa kuvan opastetaulusta. Siinä esitellään joenvarren uhanalaisia lajeja kuten tulvamittari ja palpakkokuoriainen.
”On hyvä, jos kyltissä on paikallisväriä. Olen aika monta kertaa lukenut selostuksen siitä, mikä on koivu. Kotikutoiset ja omintakeiset luontopolut ovat hauskimpia.”
Yksityishenkilön tekemä Hukkavuoren luontopolku Ruokolahdella on hyvä esimerkki persoonallisesta otteesta. ”Viiden kilometrin matka on täynnä hauskoja kylttejä. Pyyn kylppäri. Jäniksen katos.”
Markkanen huomaa Alakylän luontopolulta penkin ja nappaa siitä kuvan.
”Mielestäni luontopolun varrella pitää aina olla penkkejä”, Markkanen sanoo ja tarkistaa ranteesta datan.
Kävelyä on takana kilometri, aikaa on kulunut 20 minuuttia. Se on Markkasen vakiotahti luontopoluilla. Tunnissa hän etenee kolme kilometriä.
Raivausmusaa C-kaseteilta
Helsingissä asuvalta Markkaselta pääsee ”miä”.
”Alan puhumaan miätä aina kun pääsen mehtään”, myöntää Puumalasta kotoisin oleva Markkanen.
Hän opiskeli Savonlinnassa matkailulinjalla merkonomiksi, muutti Helsinkiin ja työskenteli Silja Linella matkustajahinnoittelun parissa 30 vuotta, koronaan asti.
”Tuli lomautus ja vapaa-aika lisääntyi”, Markkanen kertoo.
Vuonna 2020 Luontopolkumies kolusi sata luontopolkua.
”Se on aika lailla maksimi.”
Nyt järjestelmäasiantuntijan työnantaja on Eckerö Line ja työtehtävänä rahdin hinnoittelu. Etätyöt tulivat jäädäkseen, joten Markkanen pystyy käyttämään toimistonaan Puumalassa sijaitsevaa mökkiään.
Pappa, äidinisä, teki aikoinaan vaihtokaupan kunnan kanssa. Puumala sai papan pellot, pappa mieluisan mökkitontin. Markkanen muistaa, kuinka hän kävi pikkupoikana katselemassa eri vaihtoehtoja papan kanssa. Tämä valitsi niemenkärjen Saimaan rannalta.
Kun pappa kuoli, seuraava sukupolvi joutui panemaan metsät mataliksi.
”Ne olivat jääneet hoitamatta”, sanoo Markkanen, joka pitää nyt huolta äitinsä ja enonsa metsäomistuksista.
Raivatessaan hän kuuntelee C-kasetteja Sony Walkmanilla. Korvalappustereoissa soi kasarimusa: Duran Duran, Alphaville ja Thompson Twins. Sekä radio-ohjelmat Koe-eläinpuisto ja Leila ja Annukka, jotka saavat hänet nauramaan ääneen.
Luontopolkumies nauttii siitä, että kaikki info on saatavissa reitin varrella. Interaktiivisista tolpista ja ”katso lisää netistä” -ohjeista Markkanen ei oikein pidä. Kuva: Johannes Wiehn320 tuntia vuodessa
Mika Markkanen on syöttänyt Excel-taulukkoon tiedot, mitä luontopolkuja missäkin kunnassa on ja mitkä ovat häneltä vielä kävelemättä.
”Matkustellessani tiedän aina, mitä koettavaa matkan varrella on.”
Luontopolkumies on kiertänyt Kouvolassa aiemmin Kammarmäen, Niivermäen, Pioneeripuiston ja Heisanharjun luontopolut sekä Repoveden Ketunlenkin ja Koppelonkierroksen. Moni reitti odottaa yhä arviota: Kalalampi, Myllypuro, Känkkärä, Kimola ja Verlan metsäpolku.
”Kouvola on yksi parhaista luontopolkukaupungeista. Tieto poluista löytyy hyvin kaupungin sivustolta.”
Blogissaan Markkanen kirjoittaa vain nimetyistä ja merkityistä luontoreiteistä. Hän saattaa olla pätevin ihminen arvioimaan, kuinka monta sellaista Suomessa on.
”Veikkaukseni on, että noin tuhat.”
Lyhin hänen kokeilemistaan luontopoluista oli 120 metriä pitkä. Se on Kalvitsan asemalla ja auki vain kesäisin. Pisin oli 17 kilomerin mittainen Jokivarren retkeilyreitti Lemmenjoella (paluu Ravadasjärveltä Njurgulahteen jokiveneellä).
”Olen laskenut, että luontopolun kiertäminen vie keskimäärin kaksi tuntia, matkat tunnin ja kirjoittaminen tunnin eli yhteensä neljä tuntia. Jos kierrän vuodessa 80 reittiä, käytän siihen 320 tuntia. Mistä tämä aika on pois? Telkkaria katson edelleen ja teen kotiaskareet kuten ennenkin.”
Markkanen ei keksi muuta kuin että kauppakeskuksissa hortoilu on jäänyt vähemmälle.
Alakylän polun laavusta Luontopolkumies kirjoitti blogiinsa: Paikalla oli muutama puunkalikka, mutta suosittelen kyllä ottamaan omat polttopuut mukaan. Kuva: Johannes WiehnKaksi miljoonaa kävijää
Eniten Luontopolkumiehen raportteja luetaan pääkaupunkiseudulla. Parhaimmillaan blogiteksti on tavoittanut parikymmentä tuhatta silmäparia. Tai kävijää, niin kuin termi kuuluu. Yhteensä Markkasen julkaisut ovat keränneet kaksi miljoonaa kävijää.
Voisi kuvitella, että lukijapalautetta ja kysymyksiä satelee Luontopolkumiehelle.
”Ei niin paljon kuin toivoisin”, Markkanen sanoo.
Jotkut lukijat ja toiset bloggarit ovat toki ehdottaneet reittejä kokeiltavaksi. Markkanen on ottanut vastaan myös muutamia yhteistyötarjouksia. Visit Åland maksoi osan matkakuluista, kun Markkanen kävi tutustumassa Ahvenanmaan luontopolkuihin.
Keväällä ilmestyy eniten Luontopolkumiehen arvioita. ”Kevät on paras aika retkeillä. Ei ole liian kuuma.”
Talvisin hän ei lähde luontopoluille. Silloin ulkoilumuotona on hiihto. Sitä Markkanen harrastaa Helsingin Paloheinässä, Puumalassa ja kerran talvessa Lapissa, mikäli ehtii. Hiihtokilometrejä kertyy vuosittain yli tuhat.
Ensimmäisenä koronavuonna työstään lomautettu Mika Markkanen käveli sata luontopolkua. Kuva: Johannes WiehnAina oppii uutta
Markkanen on onnistunut tartuttamaan luontopolkuinnostusta muun muassa kollegoihinsa ja houkuttelee lähipiiriään mukaansa retkille.
Polkujen tallailu tuottaa hänelle nautintoa, samoin se, että aina oppii uutta. Vastaan tulee tuntemattomia kasveja tai puusta kajahtaa erikoinen linnunlaulu.
”Puhelinsovelluksella laulaja on helppo selvittää.”
Jos elämässä on vaikeita asioita, niitä on hyvä pohtia luonnossa kulkiessa. Ratkaisuja syntyy vaivihkaa.
”Nuorempana niin kävi juostessa, nyt kävellessä. Höpöttelen ääneen metsässä liikkuessani.”
Alakylän luontopolun laavulla Markkanen pysähtyy syömään eväät. Hän jatkaa vielä Kymijoen uoman ylittävälle sillalle mutta kääntyy takaisin, kun reitti muuttuu autotieksi. Kouvolasta Markkanen suuntaa Kuhmoisiin ystävänsä luo.
”Välietappina Kimolan luontopolku”, hän suunnittelee palattuaan autolleen.
Kuinka lopulta kävi?
Kimola jäi väliin, mutta lauantaina Markkanen kiersi Jämsässä Synninlukon ja Palvian luontopolun, Eräpyhän luontopolun Orivedellä ja Vehoniemen luontopolun Kangasalla. Sunnuntain paluumatkan varrelle osui Birgitan polku Lempäälässä ja Vallonjärven luontopolku Valkeakoskella.
Viikonlopun saldona oli siis 7 luontopolkua, 29 kilometriä ulkoilua ja 650 kilometriä autoilua.
Luontopolkumiehen raportti Alakylästä ilmestyi Retkipaikkaan myöhään sunnuntai-iltana.
Luontopolkumiehen 5 suosikkia
1. Hukkavuoren luontopolku Ruokolahdella. ”Aivan hervottomia kylttejä.”
2. Kopparön luontopolku Raaseporissa. ”Mieleenpainuvia riippusiltoja.”
3. Mallan polku Kilpisjärvellä. ”11 kilometrin tunturivaellus kolmen valtakunnan rajapyykille.”
4. Puumalan Norppapolku. ”Saimaan maisemia ja Suomen hienoin laavu.”
5. Örön linnakesaaren luontopolut. ”Eksoottinen elämys metsäisessä Itä-Suomessa kasvaneelle.”
Lisätietoja: luontopolkumies.blogspot.com
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2023.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
