Suuret tilat hyötyvät eniten: Metsälahjavähennys kohdistuu alle kolmannekselle tiloista

Hallituksen lupailema metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottava metsälahjavähennys kohdistuu täydellä painollaan suurimpiin metsätiloihin. MTK:n mukaan suurin osa puhtaiden metsätilojen omistajista ei hyödy siitä ollenkaan.

MTK arvelee, että hallituksen metsälahjavähennysmalli koskettaa alle kolmannesta puhtaiden metsätilojen omistajista. Maanviljelijät voivat hoitaa sukupolvenvaihdokset maatalouden järjestelmien kautta.

Esitetyssä mallissa lahjana saadun metsätilan lahjaveroa saa vähentää metsä­talouden puhtaasta pääoma­tulosta eli puukauppatuloista. Enimmillään lahjaveron hyvitys nousee 74 prosenttiin, mutta maksimihyvitys on lähinnä teoreettinen. Siihen päästään vain erittäin suurilla tiloilla.

Huojennuksen alarajaksi on valittu arvostamislain mukainen metsätilan 30 000 euron tuottoarvo. Tuottoarvo oli aiemmin käytössä metsän pinta-alaverotuksessa.

Arvostamislain mukaisen arvon mukaan määräytyy huojennuskelpoisen metsätilan vähimmäispinta-ala. Etelä-Suomen parhailla metsämailla raja on 20 hehtaarin tuntumassa, Lappia kohti siirryttäessä tarvittava hehtaarimäärä kasvaa 100 hehtaariin.

MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mukaan hallituksen nyt esittämä malli on alkuperäistä esitystä parempi.

"Muutokset saatiin läpi kovalla väännöllä. Täydellinen lopputulos ei silti ole."

Malli kattaa noin 60 prosenttia puhtaiden metsätilojen pinta-alasta. Metsänomistajista se koskee noin 28 prosenttia. Vähennyksen suurin hyöty kohdistuu suurimpiin metsätiloihin.

Tiukkojen reunaehtojen takia vähennyksen todellinen kannustinvaikutus koskee harvempaa kuin joka kymmenettä metsätilaa. Siksi Hakkarainen ennustaa, että valtion tarkoitukseen varaamista 20 miljoonasta eurosta osa jää käyttämättä.

Metsäteollisuus on hallituksen hiomaan malliin tyytyväinen.

”Metsätilojen sukupolvenvaihdosten verokannustin vie metsien omistusrakennetta oikeaan suuntaan. On myönteistä, että huojennus on kytketty puun myyntiin, mikä vauhdittaa puuhun perustuvan biotalouden kasvua. Valitettavasti yhteismetsät jätettiin huojennuksen ulkopuolelle”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Tavoitteena on saada metsätilojen koko kasvuun ja hillitä metsänomistuksen pirstoutumista. Jaatisen mukaan siihen tarvitaan lisää metsäpoliittisia toimia

Metsälahjavähennys pyritään saamaan voimaan ensi vuoden alusta. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2017 verotuksessa.