Mustikkakankaat kutsuvat poimijaa – marjasadosta odotetaan runsasta
Mustikan ja puolukan kukinnat tavanomaisella tasolla – onnistunut pölytys voi tehdä marjavuodesta runsaan.
Metsämarjojen satonäkymät ovat sateisen kesän jälkeen hyvät. Kuva: Jarkko SirkiäMetsissä kypsyvä marjasato on sateisen ja lämpimän kevään myötä hyvä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Mustikan pääsatokausi on alkanut eteläisessä ja keskisessä Suomessa, myös Pohjois-Suomessa ja eteläisessä Lapissa löytyy kypsää marjaa lämpimiltä kasvupaikoilta.
Mustikan pölytys onnistui erinomaisesti, sillä lähes 80 prosenttia kukista pölyttyi raakileiksi saakka ja marjaa on runsaasti koko maan alueella. Tulos on erinomainen, koska yleensä mustikan kukista päätyy raakileiksi alle 60 prosenttia.
Mustikka on runsaimmillaan tuoreilla kankailla, mutta kasvaa myös lehtomaisilla kankailla ja Pohjois-Suomessa kuivahkoissa kangasmetsissä. Kukinnan aikaiset sääolot ovat ratkaiseva tekijä mustikan sadolle. Kukkia vaurioittavan hallan lisäksi satoa pienentävät pölyttäjähyönteisten aktiivisuutta vähentävät kylmät, tuuliset ja sateiset säät.
”Heinäkuun alun sateet tulivat kreivin aikaan. Mikäli helteet olisivat jatkuneet, mustikkasato olisi voinut kirjaimellisesti kuivua kasaan viime vuoden tapaan. Joillakin alueilla eteläisessä Suomessa mustikka ehti kuitenkin kypsyä ennen sateita ja marjakoko jäi pieneksi”, Luken erikoistutkija Rainer Peltola kertoo.
”Marjametsään lähtevillä ihmisillä tulisi olla mukanaan matkapuhelin, jotta eksymistilanteessa avunsaanti on helpompaa.”
”Myös puolukka pölyttyi tähänastisten havaintojen perusteella hyvin ja raakileita on melko runsaasti. Tilanne kuitenkin elää vielä, sillä raakilehavaintoja puuttuu jonkun verran Pohjois-Suomesta”, Peltola jatkaa.
Puolukkaa esiintyy Etelä-Suomessa kuivahkoilla ja kuivilla kankailla, Pohjois-Suomessa myös tuoreilla kankailla. Puolukka on hyönteispölytteinen, mutta myös itsepölytys on yleistä. Myöhäisemmän kukinnan takia hyönteispölytyksen edellytykset ovat yleensä paremmat kuin aikaisin kukkivalla mustikalla ja suomuuraimella.
Suomuurain on kukkinut havaintopaikoilla erittäin hyvin, ja raakileita on runsaasti. ”Näyttää siltä, että kypsää suomuurainta saadaan tänäkin vuonna hyvin. Tämän marjan taikaan tosin kuuluvat hyvin voimakkaat paikalliset vaihtelut, sillä vierekkäisistä soista toinen voi olla täynnä marjaa ja toinen typötyhjä”, Peltola toteaa.
Suomuuraimen kasvupaikkoja ovat muurain-, mustikka-, kangas- ja puolukkakorpi sekä rämeistä rahka- ja kangasräme. Suomuurain kasvaa koko maassa, mutta pääasiassa sitä poimitaan pohjoisessa Suomessa.
”Marjametsään lähtevillä ihmisillä tulisi olla mukanaan matkapuhelin, jotta eksymistilanteessa avunsaanti on helpompaa”, Peltola toivoo.
Kansalaiset voivat seurata marjasatojen kehittymistä marjahavainnot.fi verkkosivustolla, johon Luke yhdessä Suomen 4H-liiton sekä yksityishenkilöiden kanssa päivittää marjasatoennustetta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
