• Havulatva Oy sai hiilensidontasertifikaatin metsänlannoitukselle

    Yritykset voivat hyvittää päästöjään lisäämällä metsän hiilensidontaa lannoituksen avulla.
    Tilaajalle
    Metsiä lannoitetaan muun muassa helikopterien avulla.
    Metsiä lannoitetaan muun muassa helikopterien avulla. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    18.5.202215:30
    Jouko Kyytsönen

    Havulatva Oy kertoo saaneensa hiilensidonnan ISO-sertifikaatin. Sertifikaatilla todennetaan Havulatvan tarjoamaa hiilensidontapalvelua sekä kompensaatiokauppaa.

    Havulatvan hiilikompensaatiossa päästöjään hyvittävä yritys maksaa tukea metsälannoitushankkeille, jotka jäisivät ilman tukea toteutumatta.

    Havulatvan toimitusjohtajan Samuli Kallion mukaan sertifikaatti on ensimmäinen, jonka Inspecta on myöntänyt kivennäismaan hiilensidonnalle.

    Inspecta Sertifioinnin tuoteryhmäpäällikön Timo Soinisen mukaan sertifikaatti on todistus siitä, että kasvatusmetsän lannoituksella voidaan lisätä hiilinielun tehokkuutta eli metsän kykyä sitoa ilmasta enemmän hiilidioksidia.

    Päästökompensaatiota hakevan yrityksen ei ole mahdollista tai kustannustehokasta välttää kaikkia päästöjään, mutta niitä voidaan kompensoida kasvattamalla hiilinieluja. Havulatvan mukaan lannoitus on yksi tehokkaimmista ja nopeimmista keinoista hiilen sitomiseksi ilmakehästä.

    Metsänomistaja sitoutuu siihen, ettei lannoitettua aluetta hakata kahdeksaan vuoteen. Lannoitus voidaan toistaa sopivilla paikoilla useamman kerran.

    Kallion mukaan päästöjen kompensaatiossa kaikki voittavat. Metsänomistajat voivat parantaa metsän kasvua ja lisätä hiilinieluja kompensaatiomaksujen avulla, kompensoiva yritys hyvittää päästöjä, joita ei voi kokonaan poistaa, sekä puun käyttäjä voi tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja. Isoin voittaja on ilmasto.

    Kiwa Inspecta myönsi ensimmäisen hiilensidonnan ja kompensaatiokaupan sertifikaatin viime syksynä Rakeistus Oy:lle. Yhtiö lannoittaa pääasiassa suometsiä tuhkalannoitteilla.

    Inspecta Sertifioinnin tuoteryhmäpäällikön Timo Soinisen mukaan sertifikaatti on todistus siitä, että kasvatusmetsän lannoituksella voidaan lisätä hiilinielun tehokkuutta eli metsän kykyä sitoa ilmasta enemmän hiilidioksidia.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin