Hakkeesta tulee pulaa ja hinta nousee kylmänä talvena – puuta korvataan turpeella

Kotimaisesta hakkeesta on Suomessa niukkuutta, ja kustannukset sekä hinta ovat kohoamassa, Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen sanoo.

Hakkeen riittävyys riippuu paljon siitä, minkälainen talvi on. ”Jos talvesta tulee kylmä, lopputalvesta hakkeesta tulee todennäköisesti puutetta.”

Hakkeen tuonti Venäjältä on loppunut, mikä lisää kilpailua ja nostaa hintaa kotimaassa.

Myös dieselin ja öljyn hinnan nousu on lisännyt hakeyritysten korjuu- ja kuljetuskustannuksia ja tuonut hintapainetta.

Lahdessa polttoainetta on Haikaraisen mukaan saatavissa riittävästi lämmön varmistamiseen. Hakkeen käyttöä voidaan vähentää säätelemällä sähköä. Sähkön tuotanto lämmön yhteydessä lisää polttoaineen kulutusta kolmanneksen.

Lahti Energia käyttää haketta 700 000–800 000 megawattituntia vuodessa eli noin miljoona hakekuutiota.

Liiketoimintajohtaja Juha Räsänen Savon Voimasta kertoo, että hakkeen ja muiden biopolttoaineiden hinnat ovat nousseet tänä vuonna 20–30 prosenttia.

Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan voimalaitosten sähköntuotannossa hakkeen hinta oli maaliskuussa 24 euroa megawattitunnilta. Nyt hinta ylittää paikoin 30 euroa, ja myös sitä kovemmista hinnoista liikkuu markkinoilla tietoja.

Hakkeen hinta on kohonnut sekä kilpailun että fossiilipolttoaineiden hinnan nousun vuoksi. Nyt öljytuotteiden hinta on laskenut, minkä pitäisi Räsäsen mielestä näkyä myös hakkeen hinnassa.

”Savon Voiman tilanne on hyvä, mutta talvesta riippuen hakkeesta voi tulla puutetta. Silloin voidaan käyttää turvetta, joten kaukolämpö eri asiakkailta lopu.”

”Turvetta joudutaan käyttämään ensi talvena varmasti”, Räsänen toteaa. Turpeen osuus riippuu pakkasista ja puun korjuun sujumisesta, mitä esimerkiksi märkä syksy voi hidastaa.

Biopolttoaineen saatavuus riippuu osittain myös metsäteollisuuden suhdanteista, suuri osa polttoaineesta on sahojen kuorta ja purua.

Savon Voima voi säästää polttoainetta vähentämällä sähkön tuotantoa, mutta sähkön niukkuuden ja siitä seuraavan korkean hinnan vuoksi tuotannosta ei haluttaisi tinkiä. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osuus Suomen sähköntuotannosta oli viime vuonna 22 prosenttia.

Turvetta yritys kertoo saavansa riittävästi. Hake on täysin kotimaista ja paikallista.

Oulun Energia käyttää metsähaketta ensi talvena niin kauan kuin sitä riittää ja siirtyy sitten kalliimman turpeen käyttöön. ”Polttoainetta riittää ja lämpöä saadaan asiakkaille”, liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala sanoo.

Hakkeen kysyntä on kovaa. ”Yleensä kilpailulla on taipumus nostaa hintaa ja niin käy varmaan tälläkin kertaa.”

Metsähaketta hankitaan pääasiassa avohakkuiden hakkuutähteestä ja nuorten metsien kunnostuksesta. ”Toivotaan, että nyt löytyy ostaja myös ensiharvennusrästeille, joita on paljon”, Vanhala sanoo.

Oulun Energiassa turpeen osuus koko energiaraaka-aineesta on neljännes. Määrä tai osuus ei juuri muutu viime vuodesta.

Turpeen hinta on kohonnut parin vuoden aikana rajusti päästöoikeuksien hinnan nousun vuoksi. Päästöoikeuksien hinta on nyt 80 euron paikkeilla hiillidioksiditonnilta eli kymmenkertainen takavuosiin nähden.

”Turve on kyllä kallis polttoaine, mutta sitä on todennäköisesti pakko käyttää hakkeen ohella, pelkkä hake ei riitä.”

Metsähakkeen lisäksi yhtiö käyttää metsäteollisuuden kuorota ja purua sekä kierrätyspolttoaineita.

Oulussa tuotetaan myös sähköä lämmön ohella yhteistuotantolaitoksissa. Sähkön arvioidaan olevan ensi talvena niin kallista, että sitä kannattaa tehdä turpeellakin.

Sähkön hinta voi toisaalta olla esimerkiksi tuulisina päivinä hyvin alhaalla, jolloin sitä ei kannata tuottaa ja siten säästyy polttoainetta.

Yhtiö hankkii hakkeen useilta toimittajilta ja turvetta myös oman tytäryhtiön Turveruukin kautta.

Kuitupuun, erityisesti koivukuidun ja energiarangan kysyntä on lisääntynyt ja kuitupuun hinta on noussut muutaman euron kiintokuutiolta kesän mittaan, johtaja Jussi Parviainen Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaasta kertoo.

Kuitu- ja energiapuun kysyntä on kovempaa kuin tarjonta, mikä vaikuttaa sen hintaa nostavasti. Parviainen uskoo kysynnän kasvavan edelleen.

Koivukuituleimikoissa puu ohjautuu joko kuitu- ja energiapuuksi kohteesta riippuen. Parhaissa harvennuskohteissa koivukuidun pystyhinta on noussut jo yli 20 euron kuutiolta.

Kuusitukin korkeimmat hinnat päätehakkuissa ovat nousseet yli 80 euron kuutiolta, mäntytukin hinta on pari kolme euroa matalampi. Sahatavaran hinnan alentuminen ei ole näkynyt tukin ostotarjouksissa.

Toimitusjohtaja Arttu Hirvikorpi Ylijoki Metsäenergiasta kertoo, että hakkeen kysyntä on kasvanut merkittävästi, kun Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahti 3 sekä Helen Oy:n Vuosaaren biolämpölaitos Helsingissä aloittavat toimintansa ensi talvena.

Yhtiö hakettaa ja kuljettaa biopolttoainetta energialaitoksille ja raaka-ainetta teollisuudelle. Hirvikorven mukaan yhtiö pystyy vastaamaan kasvaneeseen kysyntään, vaikka kalustohankintoja hidastaa komponenttipula.

Ammattitaitoista henkilöstöä yhtiö on saanut palkattua mukavasti.

Tilastokeskuksen mukaan metsäalan puutavarayhdistelmien kokonaiskustannukset ovat nousseet liki 25 prosenttia vuodessa. Toimitusketjun kustannusten nousu luo Hirvikorven mukaan painetta nostaa metsähakkeen hintoja.

Hakkeen riittävyys Suomessa riippuu paljon tulevan talven säistä, hän toteaa.