• Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistavat lakimuutokset lähetetty lausuntokierrokselle

    Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi metsästyslain muuttamisesta.
    Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään 2025 aikana.
    Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään 2025 aikana.  Kuva: Veijo Toivoniemi
    Metsä|Erä
    19.2.202520:00
    Eija Vallinheimo

    Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksien valmistelu kansallisesti koostuu metsästyslain muutoksista, suden ja karhun kannanhoitosuunnitelmien päivittämisestä sekä lajikohtaisten asetusten antamisesta.

    Hallituksen esitysluonnos metsästyslain muutoksista on lähetetty lausuntokierrokselle.

    Esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä.

    Lisäksi ministeriö voisi vahvistaa ja täsmentää asetuksella kunkin lajin suotuisan suojelutason vähimmäismäärän sekä nykyistä tarkemmat karhu-, susi- ja ilveskannan kannanhoitoalueet, ministeriön tiedotteessa todetaan.

    Maa- ja metsätalousministeriö asettaisi jatkossakin suurimmat sallitut saalismäärät kullekin lajille, mutta aiemmasta poiketen ne asetettaisiin kannanhoitoalueittain eli pienemmille alueille kuin nykyisin. Esitetyillä muutoksilla tuetaan yhdessä hoitosuunnitelmien päivittämisen kanssa sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus.

    Tähän asti kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupahakemuksien suurin puute on ollut kannanhoidollisella metsästyksellä tavoiteltavan päämäärän perustelut. Oikeuskäytännön mukaan päämäärä on perusteltava hakemusaluekohtaisesti.

    ”Hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin.”

    Sari Essayah

    Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännöksen tarkoituksena on tuoda lakitasolla esille EU:n luontodirektiivin 2 artiklan 3 kohta ja sen merkitys lupaharkinnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen riistakeskuksen tulee soveltaa, kuten tähänkin asti, kansallista lainsäädäntöä yhdenmukaisesti luontodirektiivin ja sen tavoitteiden kanssa.

    ”Hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin. Esitettävät metsästyslain muutokset ovat osa toimia kohti tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa, jossa kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Kansallisen lainsäädännön lisäksi tullaan päivittämään kannanhoitosuunnitelmat. Jatkamme myös aktiivista vaikuttamista, jotta suden suojeluasemaa alennetaan EU:n luontodirektiivissä”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo.

    Hallituksen esitysluonnos pohjautuu suurpetotyöryhmän marraskuussa ehdottamiin toimiin. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 12. maaliskuuta.

    Kannanhoidollinen metsästys

    Nyt esitetyt lakimuutokset viedään eduskuntaan kevään 2025 aikana ja ne tulevat voimaan toukokuussa. Lisäksi päivitetään kannanhoitosuunnitelmia ja asetuksia lajikohtaisesti seuraavasti:

    Karhu

    Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään 2025 aikana. Karhuasetus valmistellaan kevään ja alkukesän aikana, ja se tulee voimaan heinäkuun alussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset heinäkuussa. Karhun kannanhoidollinen metsästyskausi on 20.8. - 31.10.2025.

    Susi

    Suden hoitosuunnitelma päivitetään kesän ja syksyn 2025 aikana. Susiasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marraskuussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset marraskuussa.

    Ilves

    Ilveksen hoitosuunnitelma päivitetään keväällä 2026. Ilvesasetus valmistellaan syksyn 2025 aikana, ja se tulee voimaan marras-joulukuussa.

    Artikkelin aiheet
    kannanhoidollinen metsästys
    metsästyslaki
    suurpedot
    Maa- ja metsätalousministeriö
    Sari Essayah
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • &quot;Primus Turistskij&quot;-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle