Suomalainen puu kiinnostaa Kiinan huonekaluvalmistajia

Parinkymmenen kiinalaisen liikemiehen ja -naisen ryhmä oli matkalla Milanon huonekalumessuille. Suomalaisten tuotteiden vienninedistäjä Finpro sai nuoren ja trenditietoisen ryhmän pysähtymään kahdeksi päiväksi Päijät-Hämeeseen.

Ohjelmassa oli puunkorjuunäytös ja vierailut kahdelle sahalle, Koskisen Oy:lle ja Versowoodille. Lahden Sibelius-talossa järjestettiin suomalaisen puunjalostuksen miniseminaari ja yritystreffit, joissa oli mukana yhdeksän suomalaissahaa.

Euroopan puumarkkinat ovat olleet viime vuosina takkuiset, joten puutavaralaivoille on pitänyt etsiä uusia kohdesatamia.

Vuosi sitten käynnistetyn Wood from Finland -vientihankkeen projektipäällikkö Jyrki Mantere kertoo, että Kiina on paikannut hyvin Euroopan-markkinoiden supistumista. Puutavaran vienti Kiinaan kasvoi viime vuonna 60 prosentilla.

”Vuonna 2015 Kiinaan vietiin 636 000 kuutiota puutavaraa, ja kuluvan vuoden tavoite on 800 000 kuutiota. Pääosa tästä on höyläämätöntä kuusilautaa, vain alle viidennes mäntyä”, Mantere kertoo.

Suomesta tuodusta puusta käytetään Kiinassa 80–90 prosenttia huonekalujen valmistamiseen, loppu rakentamisen pintamateriaaleiksi.

Laadukkaimman puun kiinalaiset työstävät lastenhuoneiden kalusteiksi.

”Kaupungistuminen ja yhden lapsen politiikan muuttuminen kahden lapsen politiikaksi lisäävät huonekalujen kysyntää nopeasti”, näkee ohjelmajohtaja Juha Peltomäki Finprosta.

Huonekaluteollisuus on valtava toimiala Kiinassa.

Finpro ja 19 suomalaista puunjalostusyritystä olivat viime marraskuussa mukana Keski-Kiinan Sichuanissa järjestetyillä huonekalumessuilla. Päijät-Hämeessä vieraillut ryhmä tuli samalta seudulta, jonka hallinnollisessa keskuksessa, Chengdussa, on paljon huonekaluteollisuutta ja jättimäisiä huonekalukauppakeskuksia.

Puurakentaminen on Kiinassa vielä pientä, vain 0,2 prosenttia kaikesta rakentamisesta.

”Jos puurakentamisen osuus nousisi kahteen prosenttiin, kuten Kiinan valtion tavoite on, kasvaisi puun menekki kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä”, Peltomäki havainnollistaa markkinoiden mittakaavaa.

Suomen vuosittaiset markkinahakkuut ovat reilut 50 miljoonaa kuutiometriä.

Varsinkin lomakylissä puurakentaminen on suosiossa. Osa Suomessa vierailleista liikemiehistä oli erityisen kiinnostuneita hirsitaloista.

Suomalaiset sahat ovat löytäneet asiakkaita myös Kiinan ikkuna- ja oviteollisuudesta.

”Kaupankäynti kiinalaisten kanssa ei ole enää kovin byrokraattista. Vielä kuitenkin opettelemme toistemme kauppatapoja. Kiinalaisilla on esimerkiksi ollut eri käsitys sopimusten noudattamisesta”, Jyrki Mantere toteaa.

Vaalea puu miellyttää kiinalaisia, joten suomalainen kuusi käy hyvin kaupaksi. Pohjoismainen kuusi on todettu myös helpoksi työstää.

Männyn vientitoimituksia Kiinaan hallitsee Venäjä. Uusien ostajien löytäminen männylle on yksi suomalaisten yhteisten markkinointiponnistelujen tavoite.

Suurimman osan huonekaluistaan kiinalaiset valmistavat trooppisista, tummista ja kovista lehtipuulajeista. Suosittuja ovat myös pohjoisamerikkalaiset lehtipuut, kuten vaahtera, saarni ja tulppaanipuu.

Havupuista siellä käytetään paljon Uudesta-Seelannista ja Chilestä tuotavaa radiatamäntyä. Piiloon meneviin rakenteisiin kelpaavat paikalliset kuusi- ja mäntylajit sekä venäläinen mänty.

Kuhina vierailijajoukossa lisääntyy, kun se saapuu Koskisen Oy:n automatisoitujen sahalinjojen ääreen. Videoita tallentuu. Höyläämössä monet kädet tunnustelevat lopputuotteiden sileää pintaa.

Lähes kaikki Suomesta vietävä puu on höyläämätöntä lautaa, jonka kiinalaiset työstävät itse eteenpäin. Esimerkiksi kuusilaudasta katkotaan usein oksankohdat pois ja liitetään laudanpäät taas yhteen, jotta kalusteen näkyvä osa on oksaton.

Koskisen Oy vie Kiinaan noin 20 000 kuutiota kuusisahatavaraa vuodessa, mikä on 16 prosenttia yrityksen kuusenviennistä. Mäntyä Kiinaan laivataan vain satunnaisia eriä. Vientipäällikkö Jukka Tammisen mukaan vientimäärät ovat nopeassa kasvussa.

”Pohjoismainen sahatavara on tullut Kiinassa tutuksi. Ostajat tunnistavat laatu- ja ulkonäköeron Keski-Euroopan nopeasti kasvaneen ja Pohjoismaissa hitaasti kasvaneen puun välillä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella myimme Kiinaan enemmän puuta kuin koko viime vuonna”, Tamminen iloitsee.

Koskisen puu myydään Etelä-Kiinan huonekalutehtaisiin. Kanavien Keski-Kiinaan toivotaan aukeavan nyt järjestetyn ostajavierailun jälkeen.

Kiinalaiset ostajat ovat ympäristötietoisia.

”PEFC tulee olemaan Kiinan ja myös Vietnamin oma sertifiointijärjestelmä, joten sen sisältö ymmärretään parhaiten. FSC-sertifiointia ei pidetä niin suuressa arvossa, koska se on kaupallisen organisaation ylläpitämä”, Jyrki Mantere kertoo.

Kiina tullee lähivuosina kieltämään kokonaan omien luonnonmetsiensä hakkuut. Vain viljelmillä kasvatettua puuta saa sen jälkeen kaataa ja käyttää teollisuuden tarpeisiin.

Tällä hetkellä pelkästään valtion omistamilla puupalstoilla työskentelee noin viisi miljoonaa ihmistä. Viljelmillä nopeasti kasvaneiden puiden laatu jää kauas pohjoiseurooppalaisen, hitaasti kasvaneen puun laadusta.

Suomalaisen puun tietä Kiinaan tasoittaa jatkossa myös se, että pahoista metsätuhoista kärsineen Kanadan laajamittainen puunvienti vähenee eikä Venäjä saa lisättyä puuntuotantoaan kovinkaan nopeasti.

Kiinan lisäksi Finpro suuntaa vientiponnistuksiaan muun muassa Iraniin ja Vietnamiin.

”Wood from Finland -hankkeen ensimmäinen tavoite oli löytää nopeasti korvaavia markkinoita Euroopan romahtaneelle viennille. Kiina on täyttänyt hyvin sen aukon. Toisena tavoitteena on kasvattaa myyntiä entisillä markkinoillamme. Pidemmällä tähtäimellä haluamme varmistaa hyvät asemat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, kun puun käyttö kasvaa siellä viimeistään ensi vuosikymmenellä”, Mantere listaa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2016.

Avaa artikkelin PDF