Viime vuonna tehtiin runsaasti uusia havaintoja vieraslajeista ‒ Metsillä ei ole vastustuskykyä uusia tuholaisia vastaan
Metsänomistaja voi estää haitallisten vieraslajien leviämistä käyttämällä kotimaisia taimia. Metsien terveyttä voi yleisesti edistää monipuolistamalla puulajivalikoimaa.Tilaajalle
Ilmaston lämpeneminen edistää vieraslajien asettumista uusille alueille. Sekametsät ovat kestävämpiä tuhoja vastaan kuin yhden puulajin metsät. Kuva: Pekka FaliLuonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman Metsätuhot-raportin mukaan vuonna 2022 haitalliset vieraslajit nostivat päätään. Haitalliset vieraslajit ovat tuhoja aiheuttavia eliölajeja – sienitauteja tai hyönteisiä – jotka ovat siirtyneet luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihmisen toimien vuoksi. Pääasiassa ne leviävät kansainvälisen kasvi- ja puutavarakaupan sekä turismin mukana.
Uusia havaintoja vierasperäisistä tuhonaiheuttajista tehtiin vuonna 2022 niin taimitarhoilla kuin puistopuissakin.
”Koivun taimilla todettiin jonkin verran versolaikkua. Pihdoilta löydettiin pihtanäppyä, josta tehtiin aika paljonkin havaintoja Lounais-Suomessa. Aiemmin havaituista vieraslajeista saarnensurma jatkoi myös viime vuonna tuhojaan saarnilehdoissa”, kertoo Luken metsäpatologian professori Jarkko Hantula.
Nämä vieraslajit eivät Hantulan mukaan ole metsätalouden kannalta suuri ongelma. Lähellä rajojamme on kuitenkin lajeja, jotka Suomeen päätyessään voisivat aiheuttaa suuriakin tuhoja.
”Hollanninjalavataudin tulo Suomeen on vain ajan kysymys. Sitä esiintyy jo Ruotsissa ja Pietarissa, joten se pärjäisi varmasti myös Suomen ilmasto-oloissa.”
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva pronssijalosoukko uhkaisi Suomeen päätyessään raudus- ja hieskoivuja, Venäjältä leviävä saarnenjalosoukko saarnia.
”Hyvin pelätty tuhonaiheuttaja on mäntyankeroinen. Jos sitä löytyisi meiltä, suomalaiselle puutavaralle tulisi todennäköisesti vientirajoituksia.”
Suosi suomalaista
Suomen metsille vieraslajit ovat vaarallisia siksi, että valtapuillamme ei ole vastustuskykyä uusia tuholaisia vastaan.
”Lähtömaassaan eliölaji saattaa olla harmiton, isäntäkasviinsa sopeutunut sieni, mutta uusissa olosuhteissa uusien kasvien kanssa se voi aiheuttaa isoja ongelmia.”
Kaikkiaan suomalaismetsät ovat Hantulan mukaan varsin terveitä. Uhkana ovat kuitenkin kansainvälinen kasvi- ja puutavarakauppa sekä ulkomaisten taimien ja koristekasvien tuonti.
Metsänomistaja ja kotipuutarhuri voivat estää haitallisten vieraslajien leviämistä käyttämällä kotimaisia, alkuperältään tunnettuja ja laadultaan varmistettuja taimia.
”Jos välttämättä haluaa hankkia ulkomaisia taimia, tulisi tarkistaa, että niillä on kasvipassi. Pitäisi myös välttää ulkomaisten koristekasvien tuomista matkatuliaisina.”
Metsien terveyttä voi ylläpitää esimerkiksi puulajivalikoimaa monipuolistamalla. Yhteen puulajiin iskevä tuhonaiheuttaja, esimerkiksi kuusia uhkaava kirjanpainaja, ei pysty lisääntymään sekametsässä yhtä tehokkaasti kuin yksilajisessa metsässä.
”Sekapuustoisuus toimii samalla tavalla kuin sijoittaminen: ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin”, Hantula vertaa.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
