Metsähallitus: Mäntykuidusta kertyi suurin kartellitappio
Metsähallitus laskee, että se menetti Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n muodostaman kartellin vuoksi puunmyyntituloja eniten mäntykuitupuukaupassa.
Mäntykuitupuuta Metsähallitus myi kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 17 miljoonaa kuutiometriä ja sai niistä 617 miljoonaa euroa.
Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina alkaneessa oikeudenkäynnissä Metsähallitus katsoi, että kartellin aiheuttama vahinko oli sille mäntykuitupuukaupoissa 16,3 prosenttia.
Kuusikuitupuuta myytiin selvästi mäntykuitupuuta vähemmän. Kuusikutupuukauppoja tehtiin neljä miljoonaa kuutiometriä, kauppasumma oli 161 miljoonaa euroa. Vahinkoprosentti kuusikuitupuissa oli Metsähallituksen mukaan 15,5 prosenttia.
Mäntytukin kohdalla vahinko oli 4,2 prosenttia. Mäntytukkia Metsähallitus toimitti 4,6 miljoonaa kuutiometriä. Kauppasumma niistä oli 269 miljoonaa euroa.
Metsähallitus myy puut yleensä toimituskauppoina, jolloin se toimittaa puut sovittuun hintaan tehtaan portille.
Metsähallitus vaatii Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:lta ensisijaisesti yhteisvastuullisesti yhteensä 160 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia menetetyistä puunmyyntituloista. Summa kasvaa merkittävästi, kun siihen lisätään vuosien korkokulut.
Toissijainen vaatimus on yhtiökohtaisesti jaettu korvaus, jolloin Stora Enson osuus on 87 miljoonaa euroa, Metsäliiton 50 miljoonaa euroa ja UPM:n 22 miljoonaa euroa.
Helsingin käräjäoikeuden on määrä selvittää, paljonko Metsähallitus kärsi vahinkoa, jos kärsi.
Markkinaoikeus totesi vuonna 2009, että Metsäliitto, Stora Enso ja UPM syyllistyivät lain vastaiseen kartelliin vuosina 1997–2004. Metsäliitolle ja Stora Ensolle tuomittiin sakot. UPM selvisi rangaistuksetta, koska oli paljastanut kartellin.
Markkinaoikeus ei arvioinut, kuinka kartelli vaikutti puunhintoihin tai millaista vahinkoa se aiheutti puunmyyjille.
Maanantain istunnossa Metsähallitus kertoi näkemyksensä kartellin toiminnasta ja perusteli vahingonkorvausvaatimuksensa.
Metsähallitusta edustanut asianajaja Mikko Elonheimo totesi, että kuitupuun valtakunnallinen hintakartelli oli mahdollista toteuttaa huomaamattomasti, kun puukaupoissa huomio kiinnittyy tukkipuuhun, joka on kuin ”sisäänvetotuote”.
Metsäyhtiöiden kartelli toimi Elonheimon mukaan ammattimaisesti hintatasoa säädellen. Keskeistä oli puuttua hintakehitykseen niillä alueilla, missä ylikuumenemista eli hintojen nousua havaittiin. Yhtiöt puhuivat hintahallinnasta.
Metsäyhtiöt vaihtoivat tietoja myös Metsähallituksen kanssa tehdyistä toimituskauppahinnoista.
Metsähallitusta edustanut asianajaja Katri Joenpolvi esitti tilastoja, jotka kuvaavat kuitupuun ja lopputuotteiden hintojen kehitystä metsäteollisuuden noususuhdanteessa vuosituhannen vaihteessa.
Hienopaperin ja havusellun hinta ei heijastunut mäntykuitupuun hintaan.
Joenpolvi muistutti, että metsäyhtiöt tekivät kartellikaudella käyttökatteella mitattuna kaikkien aikojen kannattavuusennätyksiä. Samaan aikaan Metsähallituksen toimittaman mäntykuitupuun hintatrendi oli laskeva.
Ilman kartellia puun kasvaneen kysynnän olisi pitänyt nostaa hintoja, Joenpolvi totesi.
Metsähallituksen mukaan tuontipuulla ei ollut alentavaa vaikutusta mäntykuitupuun hintaan, koska mäntykuitupuun osuus tuonnista oli vain kahdeksan prosenttia.
Metsähallituksen korvauskanteiden käsittely jatkuu tänään keskiviikkona. Ääneen pääsevät metsäyhtiöt, jotka kertovat näkemyksensä.
Asian käsittelyyn on varattu aikaa tammikuun loppuun. Istuntopäiviä on tiedossa vielä 32.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
