Metsäteollisuuden viimeinen merkittävä jätelaji pääsee hyötykäyttöön – haasteena raskasmetallit

Oulun yliopistossa kehitetään malminrikastusmenetelmää, jossa kalkkia korvattaisiin metsäteollisuuden jätteestä saadulla rikastuskemikaalilla.

Selluteollisuudessa syntyvä viherlipeäsakka on metsäteollisuuden viimeinen merkittävä jätelaji, jolle ei vielä ole hyötykäyttöä.

Viherlipeäsakkaan jäävät puusta peräisin olevat epäorgaaniset aineet, kun sellutehtaan soodakattilasta talteen otettava viherlipeä puhdistetaan kiintoaineesta.

Oulun yliopisto on patentoinut menetelmän, jolla viherlipeäsakasta voidaan valmistaa rikastuskemikaalia vaahdotusrikastukseen.

Vaahdotusrikastus on yleinen malminrikastusmenetelmä, jossa jauhetun malmikiven ja veden sekoitusta vaahdotetaan paineilman ja rikastuskemikaalien avulla. Malmin arvokkaat mineraalit kertyvät vaahdon pinnalle, josta ne voi ottaa talteen.

Yliopistossa kehitetty menetelmä korvaisi kallioperästä louhittavan kalkin tarvetta.

”Viherlipeäsakan raskasmetallipitoisuus, joka on vaikeuttanut sakan hyödyntämistä muissa käyttökohteissa, ei häiritse malmien rikastusprosessissa, sisältäväthän vaahdotusprosessissa rikastettavat malmikivet pitkälti samoja metalleja kuin sakatkin”, hankkeen projektipäällikkö, projektitutkija Markku Seitsaari sanoo tiedotteessa.

Green Lime -hanketta on rahoittanut EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Yhteistyökumppaneita ja osarahoittajia ovat myös suuret metsäyhtiöt Metsä Group, Stora Enso ja UPM, kaivosyhtiöt Boliden Kevitsa Mining ja Sotkamo Silver sekä kaivospalveluja tarjoava Tapojärvi. Myös Fortum on kiinnostunut hankkeesta.