MTK:n Marttila maankäyttömaksusta: ”Jäitä hattuun tämän hallituksen osalta”

Hallituksen tuoreen ilmastosuunnitelman yhteydessä on päätetty lisätoimista sen seurauksena, että Suomen metsien hiilinielu näyttää pienentyneen merkittävästi. Maankäyttömaksu on selvityksessä eri ministeriöissä ja sitä valmistellaan siten, että se lähtee keväällä 2023 lausuntokierrokselle.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa. Yhdessä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Juha Marttila tyrmää täysin hallituksen päätöksen selvityksen tekemisestä.

”Kesän poliittisen keskustelun vauhkoontuminen metsäkatoon liittyen lähti liikkeelle metsäkatoraportista, jonka tuloksia Luke:n tutkijatkaan eivät vielä osaa täysin selittää”, Marttila kommentoi.

MTK:n puheenjohtaja pitää metsäkadon ehkäisemistä pidemmällä aikavälillä erittäin tärkeänä, mutta luontaisesti vähentyvän pellonraivauksen kurittaminen maksuilla ei ole hänen mielestään ratkaisun avain.

Suomessa metsäkatoala on ollut 2010-luvulla vuosittain keskimäärin noin 14 000 hehtaaria, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tutkimuksessaan. Se on alle 0,1 prosenttia maamme 22,8 miljoonan hehtaarin metsäalasta.

YK:n ilmastosopimuksen alaisen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella vuosina 2013–2020 56 prosenttia metsäkadosta aiheutui metsän muutoksesta rakennetuksi maaksi, kertoo Tilastokeskus. 31 prosenttia metsäkadosta johtui metsän muutoksesta viljelysmaaksi.

Suomessa energian hinta on paikoitellen moninkertaistunut ja lisälasku kuluttajille sekä yrityksille on merkittävä. Esimerkiksi sähkön hinta on useilla maatiloilla yli kolminkertaistunut aikaisempaan verrattuna, josta aiheuttuu tilatasolla jopa kymmenien tuhansien eurojen lisälasku.

”Tällä hallituksella on paljon akuutimpaa keksiä ratkaisut kotimaisen ruuantuotannon tilanteeseen sekä tulevan talven energiakriisiin”, Marttila viittaa maatalouden kustannuskriisiin ja Ukrainan sodan myötä nousseeseen energian hintaan sekä saatavuuteen.

Hallituksen päätöksiä seurannut Marttila toteaa vihreiden lähteneen ristiretkelle suomalaista maa- ja metsätaloutta vastaan, eikä ymmärrä miksi keskustelu ei kohdistu ruuantuotannon kannattavuuskriisin ja energiakysymysten ratkaisuun.

”Tämän hallituksen osalta maankäyttömaksun suhteen jäitä hattuun ja resurssien kohdentaminen akuuttien asioiden hoitamiseen”, Marttila linjaa.

Lue myös:

Yli puolet Suomessa tapahtuvasta metsäkadosta johtuu rakentamisesta

Kurvinen kriittisenä maankäyttömaksusta – ”Haluan lähettää ministeri Ohisalolle sellaisen terveisen, että mikäli tälläinen maksu tulee niin hänen kotikaupunkinsa Helsinki on suurimpia maksajia”