Metsien ilmastokestävyys voisi parantua, jos sekapuustoisuutta lisättäisiin ‒ silti myös sekametsien kasvatukseen liittyy riskejä
Tutkimustietoa sekametsien kasvatuksesta ja talousvaikutuksista kertyy parhaillaan Luonnonvarakeskuksen projektissa.Tilaajalle
Sekametsässä pääpuulajin osuus puustosta on korkeintaan 75 prosenttia. Puusto voi koostua joko pelkästään havu- tai lehtipuustosta tai niiden sekoituksesta. Kuva: Hanne ManeliusMetsänkasvatuksessa on Suomessa pitkään suosittu havupuita yhden puulajin metsiköinä. Viime vuosina puhe sekametsistä on lisääntynyt.
”Ilmasto ja toimintaympäristö muuttuvat. Metsien tulisi tuottaa monta hyvää samaan aikaan. Sekametsät nähdään ratkaisuna, sillä ne ovat elinvoimaisia ja monimuotoisia ja turvaavat siten hiilensidontaa", sanoo erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta.
Ajantasaista tutkimustietoa sekametsistä on vähän, koska tutkimus on keskittynyt yhden puulajin metsien kasvatukseen. Lukessa alkoi keväällä 2020 tutkimusprojekti, jossa selvitetään sekametsien perustamiseen, kasvatukseen ja talousvaikutuksiin liittyviä kysymyksiä.
Sen verran tutkimuksista tiedetään, että sekapuustoisuus parantaa metsän tuhonkestävyyttä. Yhden puulajin metsä on sekametsää alttiimpi tuhoille, koska monet tuhonaiheuttajat esiintyvät vain tietyllä puulajilla. Sekametsä on kestävä monia sieni- ja hyönteistuhoja vastaan, mutta se ei kuitenkaan ole tuhoille immuuni.
”Hirvituhoriskit ovat sekametsissä suuret. Erityisesti havu- ja lehtipuun yhdistelmä on altis hirvituhoille. Myös sellaiset taudit, jotka esiintyvät useilla eri puulajeilla, voivat lisääntyä sekametsissä.”
Kasvupaikan ehdoilla
Pohjoismaisissa kokeissa on havaittu, että sekametsän kasvatus ei lisää eikä vähennä puuntuotosta. Suomessa maltillisen koivusekoituksen on havaittu lisävään kuusikon koko kiertoajan puuntuotosta.
Miten kannattavaa sekametsän kasvatus on metsänomistajalle pitkällä aikavälillä?
”Tämä on tärkeä kysymys, ja tällaista laskelmaa teemme. Sekametsien kasvatus vaatii huolellista ja oikea-aikaista metsänhoitoa, jotta puiden elinvoimaisuus säilyy. Laskelmassa pitää ottaa huomioon uudistamiskustannukset, taimikonhoito, puusta maksettava hinta ja alueelliset erot. Ei ihan yksinkertaista”, Saija Huuskonen toteaa.
Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kolmannes Suomen metsistä on jossakin määrin sekapuustoisia ja 14 prosenttia metsämaan pinta-alasta on havu- ja lehtipuuston muodostamia sekametsiä.
”Sekametsiä olisi mahdollista kasvattaa enemmän. Sataa prosenttia metsämaan pinta-alasta niitä ei voi olla. Suomessa on paljon sellaisia kasvupaikkoja, jotka ovat biologisesti puhtaasti havumetsiä.”
Sekä sekametsien että yhden puulajin metsien kasvatukseen pätee sama sääntö: valitse puulaji kasvupaikan mukaan. Turvemaat ja viljavat kasvupaikat ovat sekametsille suotuisimpia. Hiekkakankaat, harjut ja sitä karummat kasvupaikat eivät sekametsien kasvatukseen sovi.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
