Metsäteollisuus kärsii heikosta kysynnästä ja pienentyneistä tuotantomääristä ‒ kuitupuun kysyntä on silti edelleen hyvä

Vielä viime vuonna metsäteollisuus takoi ennätystuloksia. Tänä vuonna otsikoissa ovat olleet vähentyvä kysyntä, alaspäin syöksyvät lopputuotteiden hinnat ja teollisuuden lomautukset.

Mistä on kyse?

Kevään jälkeen talousnäkymät ovat heikentyneet eri puolilla maailmaa. Euroopassa korot, inflaatio ja tuotantokustannukset ovat pysytelleet korkealla, kuluttajien luottamus talouteen on alhainen, ja teollisuustuotantoa vaivaa heikko kysyntä. Suomelle tärkeä vientimaa Saksa on ollut alkuvuoden taantumassa. Syksyllä talouskasvu on hiipumassa euroalueella nollan tuntumaan.

Yhdysvalloissa ja Kiinassa tilanne on kuitenkin ollut Eurooppaa positiivisempi, mikä on vaikuttanut myönteisesti maailmantalouteen.

Suomen metsäteollisuuteen ja -talouteen talouskehityksen heikkous heijastuu viennin kautta. Suomesta valmistetuista kemiallisen metsäteollisuuden tuotteista yli 90 prosenttia ja sahateollisuuden tuotteista noin 75 prosenttia viedään muualle.

Tärkeimpiä lopputuotteidemme markkina-alueita ovat Eurooppa ja Kiina, mutta myös muun Aasian, Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän talouskehitys näkyy suoraan metsäteollisuuden kysynnässä.

Kemiallisessa metsäteollisuudessa heikko kysyntä on näkynyt jo kuukausien ajan. Euroopassa paperin kysyntä alkoi hiipua nopeampaa tahtia jo viime vuoden puolella, ja tämän vuoden tammi-heinäkuussa kysyntä väheni 28 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajan kysynnästä.

Tämä on hämmästyttävän suuri luku jopa paperiteollisuudessa, jossa kysyntä on jo vuosien ajan pääasiassa supistunut. Koneiden käyntiasteet ovat olleet alhaiset, tuotantoa on vähennetty ja työntekijöitä lomautettu. Suomessa Stora Enso on sulkenut paperikoneen Anjalankoskella ja sellutehtaan Kotkan Sunilassa.

Myös viime vuosina vahvasti kasvanut kartonkituotanto on saanut oman osansa heikentyneestä kysynnästä, eikä kartonkitehtaillakaan ole vältytty tuotannon rajoituksilta. Talouskasvun ollessa hiljaista, korkojen ollessa korkealla ja kuluttajien luottamuksen laskiessa myös tarve pakkauksille on aiempaa vähäisempää.

Massa- ja paperiteollisuudessa keskeinen syy heikkoon kysyntään ovat olleet korkeat varastotasot. Hintojen ja kustannusten jatkuvasti noustessa monet tuotteiden käyttäjät ostivat tuotteita runsaasti varastoon. Näin toimivat muun muassa monet painotalot varmistaakseen paperin saatavuuden. Niinpä tänä vuonna ei ole ollut suurta tarvetta täydentää varastoja, vaan entisiäkin on vielä kulutettu. Heikossa taloustilanteessa varastojen purku vie aikaa.

Jossakin vaiheessa tulee kuitenkin tarve palata lähemmäs normaalia. Joitakin merkkejä tästä paluusta on jo nähty. Esimerkiksi paino- ja kirjoituspaperin hinnan lasku on Euroopassa tasaantunut keväästä, mikä on yleensä merkki markkinatilanteen asteittaisesta paranemisesta. Myös sellun hintojen lasku vaikuttaa tasaantuvan Euroopassa syksyllä kysynnän vahvistuttua Kiinassa.

Sahateollisuudessa kysyntä on pienentynyt tänä vuonna liki kaikilla markkinoilla, ja varsinkin Euroopassa laskusuunta yhä jatkuu. Kiinassa sahatavaran kulutus on supistunut vuodesta 2020 alkaen, ja tilanne maan kiinteistösektorin ongelmien vuoksi vaikuttaa edelleen epävarmalta.

Euroopassa rakentamisen ennakoidaan alkavan elpyä vasta vuoden 2024 loppua kohden ja vuoden 2025 aikana. Suomessa sahat ovat rajoittaneet tuotantoaan. Toisaalta samaan aikaan myös uusia laitoksia valmistuu käyttöön.

Talouskasvun ennakoidaan hieman paranevan ensi vuoden aikana inflaation hidastuessa, mikä lisäisi myös metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Vuoden 2024 loppupuolella keskuspankit voivat aloittaa jopa ohjauskorkojen alentamiset, mikä helpottaisi esimerkiksi rakennusalan ahdinkoa. Euroopan kasvun hieman kiihtyessä Yhdysvaltojen ja Kiinan talouskasvujen ennakoidaan olevan kuluvaa vuotta heikompaa. Epävarmuus pysyy korkealla tasolla.

Metsänomistajan kannalta kiinnostavaa on se, miten voimakkaasti lopputuotemarkkinoiden kehitys heijastuu Suomen puumarkkinoille. Kysynnän heikkous ja pienentyneet tuotantomäärät väistämättä vähentävät puun tarvetta. Toisaalta samaan aikaan suomalaiseen metsäsektoriin vaikuttaa merkittävästi myös se, että puun tuonti Venäjältä on lakannut.

Tämän muuttuneen todellisuuden kanssa on eletty yli vuosi, eikä loppua tilanteelle näy. Metsäteollisuus pyrkii hankkimaan puuttuvan puun lähinnä muualta Itämeren alueelta. Tosiasiassa suurin kysyntä kohdistuu kuitenkin kotimaan metsiin. Alkuvuonna tarve kotimaan puulle näkyikin vahvana kysyntänä ja kohonneina kantohintoina.

Vaikka kuitupuuta käyttävän teollisuuden markkinatilanne on tällä hetkellä selvästi aiempaa heikompi, kuitupuulle ja erityisesti harvennushakkuuleimikoille vaikuttaa olevan edelleen hyvin kysyntää venäläistä tuontipuuta korvattaessa.

Nyt loppuvuodesta ja ensi vuonna kysyntää lisää vielä Metsä Groupin Kemin uuden biotuotetehtaan käynnistyminen. Puun tarve tehtaalla on 4,5 miljoonaa mottia suurempi kuin vanhan tehtaan.

Tukkipuuta Venäjältä on tuotu vain vähän. Niinpä Venäjän-tuonnin loppuminen ei näy yhtä merkittävänä tekijänä Suomen tukkipuumarkkinoilla. Ratkaisevaa kotimaisen tukin kysynnän kannalta on se, kuinka nopeasti rakentaminen elpyy vientimarkkinoilla.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2023.