"Hakkuiden rajoittaminen rapauttaisi hyvinvointivaltiomme taloudellista perustaa", Koneyrittäjät evästää tulevaa hallitusta

Tulevan hallituksen on panostettava energiaomavaraisuuteen, tiestöön, metsien kasvuun ja käyttöön sekä työssä oppimisen edellytysten parantamiseen, Koneyrittäjät esittää.

Myös pienten yrittäjien asemaa suuryrityksiä kohtaan olisi vahvistettava kieltämällä kohtuuttoman pitkät maksuajat.

Koneyrittäjät esitteli tavoitteitaan järjestön liittokokouksen alla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Lahdessa perjantaina.

Koneyrittäjät ry on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.

Turvetuotantoon pitäisi Koneyrittäjien mukaan laatia kahden hallituskauden mittainen ohjelma, jotta päällä olevasta energiakriisistä selvitään.

"Puun mahdollisuudet energiantuotannossa on hyödynnettävä ja EU:sta tulevat aloitteet puun käytön rajoittamiseksi torjuttava", sanoo Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

Yli kahteen miljardiin euroon paisuneen tiestön korjausvelan vähentäminen on oltava seuraavan hallituksen ohjelmassa ja alempiasteisten teiden kunnosta huolehtiminen yksi painopisteistä.

"Erityisesti siltojen kunto ja painorajoitukset huolettavat. Heikkokuntoisten siltojen painorajoitukset ovat huoltovarmuus- ja turvallisuusriski."

Metsäpolitiikkaan Koneyrittäjät toivoo pitkäjänteisyyttä niin, että huomioon otetaan tasapainoisesti elinkeinojen tarpeet sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vaatimukset.

"Metsien kasvuun panostamalla synnytetään resurssia niin puuntuotantoon, monimuotoisuuden lisäämiseen kuin hiilinielun ylläpitoon."

Järjestö toteaa, että keskustelussa on nostettu usein ratkaisuksi hakkuiden rajoittaminen. "Se vähentäisi työpaikkoja sekä eläkemaksu- ja verotuloja, mikä rapauttaisi hyvinvointivaltiomme taloudellista perustaa."

Koneyrittäjien suurena huolena on pula ammattitaitoisista työntekijöistä ja nuorten vähäinen hakeutuminen puunkorjuu- ja maarakennusalalle.

Seuraavan hallituksen olisi parannettava työpaikoilla oppimisen edellytyksiä ja etenkin sen rahoitusta, sillä nykyinen koulutussopimusjärjestelmä ei sovellu pääoma- ja pienyritysvaltaisille konetyöaloille.

"Koulutussopimuksen mukaisessa harjoittelussa ei makseta palkkaa opiskelijalle, mutta ei myöskään työpaikalle korvausta opiskelijan opastamisesta. Se tulee konealalla yksittäiselle yritykselle kohtuuttoman kalliiksi, kun opiskelijalle pitää luovuttaa käyttöön työkone sekä varata opastusresurssia", Peltola harmittelee.

Koneurakointialalla toimii tyypillisesti pieniä yrityksiä, jotka tuottavat palveluja suurille yrityksille muun muassa puunkorjuussa ja tienrakennuksessa.

Ongelmana ovat suurten asiakkaiden kuten metsäteollisuusyritysten vaatimat pitkät maksuajat.

Koneyrittäjät edellyttää, että seuraava hallitus tiukentaa maksuaikalakia, jotta kohtuuttoman pitkistä yli 30 päivän maksuajoista päästään eroon.

"Maksuaikojen pidentäminen pienten koneyritysten pitämiseksi asiakkaan pankkina on maksuaikalain vastaista", Peltola toteaa.