• Pihapuut vaimentavat sään vaikutuksia – tutkija kannustaa istuttamaan tammia, jalavia ja vaahteroita

    Suomessa on perinteisesti istutettu havupuut talon pohjoispuolelle ja lehtipuut eteläsivulle. Pihapuiden hyödyt nousevat arvoonsa ilmaston muuttuessa.
    Isot pihapuut sitovat rakennukset ympäröivään maisemaan. Ne luovat viilentävää varjoa helteellä ja vaimentavat talven tuulia.
    Isot pihapuut sitovat rakennukset ympäröivään maisemaan. Ne luovat viilentävää varjoa helteellä ja vaimentavat talven tuulia. Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Ilmastonmuutos
    7.8.202212:00
    Anne Joutsenlahti-Lankinen

    Lämpötilan noustessa ihminen hakeutuu vaistomaisesti lehtipuiden katveeseen. Puut suovat varjoa, ja lehdistön luoma viileä pienilmasto tuntuu miellyttävältä.

    ”Helteellä puu haihduttaa paljon vettä, mikä sitoo lämpöä. Mittauksissa on todettu, että haihdutus laskee lämpötilaa useamman asteen”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen.

    ”Vanha viisaus on, että havupuut istutetaan talon pohjoispuolelle, missä ne suojaavat tuulelta mutta eivät estä auringonvaloa. Lehtipuut puolestaan on istutettu eteläpuolelle”, Eeva-Maria Tuhkanen sanoo.

    Keväällä kehittyvä lehdistö suojaa paahteelta ja UV-säteilyltä. Oksiston läpi siivilöityvä valo tarjoaa myös monelle puutarhakasville suotuisimman, puolivarjoisen kasvupaikan. Sään viiletessä ja päivien lyhetessä auringonvarjo poistuu.

    ”Mitä suurempi latvus ja lehtipinta-ala, sitä tehokkaampi viilennys. Edellyttäen tietysti, että kasvilla on riittävästi vettä saatavillaan.”

    Nykysuuntaus suosii pihapuina pieniä ja pilarikasvuisia lajeja. Niukemman lehtialan vuoksi niistä ei kuitenkaan saada samaa hyötyä kuin vaahteroista, jalavista tai tammista.

    ”Meillä pihapuiden viilennysvaikutusta ei ole tutkittu, mutta laskelmia on olemassa Suomea vastaavilta ilmastovyöhykkeiltä Pohjois-Amerikasta. Niiden mukaan varjostus on tuottanut rahallista säästöä, joka syntyy asuntojen jäähdytystarpeen vähentymisestä.”

    Puiden avulla on siis mahdollista säästää energiaa. Tätä hyödynnetään suurissa kaupungeissa, kuten Pariisissa, jossa istutetaan kymmeniätuhansia puita lämpösaarekeilmiön torjumiseksi.

    ”Monessa suurkaupungissa on asetettu tavoite siitä, kuinka paljon puita pitää olla. Sitä mitataan latvuspeittävyydellä kaupungin pinta-alasta. Esimerkiksi Lontoossa ja Malmössä se on 25 prosenttia”, tutkija sanoo.

    Puita on oltava tasaisesti myös pienempien alueiden sisällä, jotta lehtialaa on riittävästi viilentämään, varjostamaan, suojaamaan UV-säteilyltä sekä poistamaan ilmansaasteita.

    Talvella energiaa säästyy rakennusten pohjoispuolelle istutettujen havupuiden ansiosta. Ne vaimentavat pohjoistuulta, joka pureutuu rakenteisiin ja rossipohjaan.

    Pohjoisen ja idän puoleiset kuusiaidat sekä poppeli- ja pensasrivistöt vaikuttavat lämpö- ja kosteusoloihin myönteisesti, mikä lisää satoa ja mahdollistaa arkojen lajien ja lajikkeiden viljelyn.

    Lehmuskujanne merkitsee pihatien lumilakeuteen, iso pihakuusi kasvaa talon maamerkkinä. Puut tekevät pihasta puutarhan ja sitovat sen ympäröivään maisemaan. Taajaman kadunvarsi on ankea ilman puurivistöä.

    ”Valitettavasti pihakujanteet ovat häviämässä, ja monesti puut on raivattu peltoteiden varsilta peltoalan maksimoimiseksi.”

    Uusiin istutuksiin valitaan usein pienikokoisia puulajeja, kuten ruotsinpihlajaa. Se on tutkijan mielestä harmi, sillä oksakorkeutta on myöhemmin hankala nostaa. Viisaampaa olisi valita korkeaksi kasvava puulaji.

    Tutkija kannustaa istuttamaan isoksi, vanhaksi kasvavia puulajeja uudisrakennusten suojaksi.

    ”Vanha puu edistää luonnon monimuotoisuutta. Suomessa esiintyy 12 000 puista riippuvaista eliölajia. Tutkimuksen mukaan Englannissa pelkästään lehtosaarnella elää yli 700 eliölajia.”

    ”Järki kannattaa toki säilyttää ja istuttaa pikkupihaan pieniä lajeja. Tosin melko pieneenkin pihaan voi kasvattaa ison puun, jos sitä ohjaa leikkauksilla. Etäisyyden seinästä tulisi kuitenkin olla vähintään 5 metriä”, Eeva-Maria Tuhkanen sanoo.

    Moni jättää pihapuut istuttamatta peläten lehtien roskaavan. Tutkijalla on kuitenkin vastaus valmiina.

    ”Puista ei varise roskaa vaan arvokasta eloperäistä ainesta. Ihmisen pitäisi osata toimia sen kanssa ja käyttää lehdet ja oksat hyödyksi puutarhassa.”

    Lue lisää:

    Maisematekoja tarvitaan maaseudullakin - Katso lista parhaista pihapuista

    Hörtsänän arboretumiin tullaan hiljentymään ja kuuntelemaan metsän ääniä – ”Kaupungista tulleet kävijät ovat usein haltioissaan täällä saamastaan metsäkylvystä”

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire