Kirjanpainajatuhot lisääntyvät, mutta metsänomistaja voi tulevaisuudessa saada tuhopuusta kunnon hinnan

Voisiko kirjanpainajan kuivattamaa puuta hyödyntää puurakentamisessa sen sijaan, että se menisi energiaksi? Tätä pohditaan Suomen metsäkeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteisessä hankkeessa.

”Piensahoilla tiedetään jo, että tuhopuuta voi käyttää muuhunkin, mutta nyt selvitämme, mitä rajoitteita olisi otettava huomioon”, sanoo Tuhopuut hallintaan ja tuotteiksi -hankkeen projektipäällikkö Hiljahenna Tomminen Suomen metsäkeskuksesta.

Hyönteistuhopuusta on tarkoitus luoda luokituksia, jotka kertovat, voidaanko puuta hyödyntää vai kannattaako se jättää metsään lahopuuksi. Hyödynnettävyyteen vaikuttavat esimerkiksi se, milloin puu on kuollut, onko se ehtinyt lahota tai onko runko halkeillut.

”Jos kuusi kuolee kesän aikana hyönteistuhon seurauksena, se voi olla osin tai kokonaan hyödynnettävissä sahatavaraksi tuoreen ja vahingoittumattoman puun tapaan”, arvioi Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen.

Tarkoituksena on myös selvittää, miten pitkään puu voi olla välivarastossa metsän laidassa eli miten nopeasti hyönteiset pilaavat sahatavaran.

Metsänomistajan kannalta on keskeistä tietää, missä tilanteessa tuhopuun korjuu ja sen hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa.

Kirjanpainajan tappama puu voi olla hyödynnettävissä sahatavaraksi vahingoittumattoman puun tapaan, Juho Kokkonen kertoo. Kuva: Saara Lavi

Kirjanpainajan tuhoaman puun hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen on tärkeää, koska kirjanpainajaesiintymät lisääntyvät tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia.

Etenkin Etelä-Suomessa routajakso lyhenevät, mikä lisää tuulituhoja, joita kirjanpainaja hyödyntää. Sulassa, pehmeässä maassa puut, varsinkin kuuset, kaatuvat herkemmin. Lisäksi hellekesät ja kuivuus altistavat kuusikot kirjanpainajatuhoille.

Koska kuusen juuret ovat lähempänä maan pintaa kuin esimeriksi männyn, kuusi on alttiimpi kuivuudelle ja tuulituhoille, joista voi myöhemmin seurata hyönteistuhoja.

Elinvoimaiset kuuset puolustautuvat hyönteistuholaisten iskeymäyrityksiä vastaan erittämällä pihkaa. Kuivuuden, sienitautien ja joukkovoimansa ansiosta tuhohyönteiset, kuten kirjanpainaja, voivat vahingoittaa myös terveitä puita.

Vanhat ja kuivumisherkällä kasvupaikalla olevat kuusikot voivat tulevaisuudessa olla erityisen alttiita entistä laajemmille kirjanpainajatuhoille.

Hankkeen myötä lisätään metsäalan tietoisuutta hyönteistuhojen leviämisestä ja puutavaran laatuun vaikuttavista tekijöistä erityisesti Etelä-Savon alueella

Kirjanpainajatuhot tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen myötä. Kuva: Saara Lavi

Tuhopuun ominaisuuksia tutkitaan Xamkin teollisen puurakentamisen laboratoriossa Savonlinnassa. Puulle tehdään muun muassa sahatavaran lujuustestit sekä Brinell-kovuustesti, jonka avulla voidaan vertailla eri materiaalien kovuutta.

Testien avulla määritetään puun lopullinen käyttökohde. Lisäksi hankkeessa tutkitaan puun työstettävyyttä ja liimattavuutta. Tavoitteena on selvittää, miten tuhopuuta voi käyttää esimerkiksi CLT:n välilamelleina.

Puuhun kohdistuvaa kuormitusta voi tutkia sekä yksittäisten lankkujen että kokonaisten seinäelementtien mittakaavassa. Lisäksi laboratoriossa on säätestauskammio, jonka avulla saadaan selville, miten seinäelementit kestävät eri sääolosuhteita.

”Kuukauden kestävän testin aikana saadaan kahdeksan kuukauden ajanjakso testattua”, kertoo hankkeen Xamkin projektipäällikkö Timo Pennanen.

Ilman suhteellista kosteutta ja lämpötilaa muuttamalla säätestauskammioon on mahdollista luoda varsin erilaisia olosuhteita.

Seinäelementin jokaiseen rajapintaan kiinnitetään anturi. Niiden avulla tarkastellaan, millaisia kosteus- ja lämpötilamuutoksia tuotteessa tapahtuu, jolloin saadaan selville rakenteessa olevia riskejä.

Laboratoriossa tutkitaan puun lujuutta. Kuva: Saara Lavi

Timo Pennanen, Esa Mikkonen ja Timo Ripatti mittaavat lankun kosteutta. Kuva: Saara Lavi

Hanke toimii rinnakkain Suomen Sahayrittäjät ry:n hankkeen kanssa. Siinä selvitetään, miten tuhopuuta voi hyödyntää rakennuskäytössä. Mukana hankkeessa ovat pienten, paikallisten sahojen yrittäjät.

Tuhopuut rakennuskäyttöön -hanke pyrkii myös löytämään keinoja, joilla metsänomistajat saisivat kirjanpainajan tuhoamasta tukkipuusta enemmän tuloja.