• Karvaat Natura-kokemukset muistissa

    Metsä
    16.3.201215:00
    REIJO VESTERINEN

    Monilla eteläpohjalaisilla maanomistajilla on yhä muistissa karvaat Natura-kokemukset. Siksi he eivät ole myötämielisiä kansallispuistohankkeelle.

    Seinäjoen nurmolainen Tapani Miilumäki menetti Paukanevan Naturaan 17 hehtaaria suota. Hänelle tarjottiin siitä korvauksena 50 euroa hehtaarilta. Miilumäki ei ole ottanut rahaa vastaan, suo on ollut rauhoitettuna jo vuosia.

    Miilumäen Varpulan tekoaltaan reunalla olevat metsäsarat ovat seuraavan suojelualueen hahmotelmassa. ”Tuollaasia savihautoja”, Miilumäki luonnehtii tekoaltaiden luontoarvoja.

    Jussi Yli-Penttilältä meni Suppelonevan Naturaan vajaat kymmenen hehtaaria entistä viljelymaata. ”Mun kaivamat ojat piti tukkia ja hyvin kasvava metsämaa ennallistaa suoksi.”

    Yli-Penttilä sai alueesta korvauksen, mutta sillä hinnalla hän ei olisi aluetta myynyt.

    ”Olen varma, että sitä aluetta ei ole kukaan käynyt suojelun jälkeen katsomassa. Talouskäytössä se hyödytti minua ja veroina vähän valtiontalouttakin.”

    Kansallispuistohanketta on markkinoitu sillä, että se tuo aluetalouteen rahaa. Nurmolainen Matti Jaskari ei usko tuottoihin. ”Onko niihin kansallispuistoihin pääsymaksu, vai mistä se tuotto kertyy?”

    Jaskari ymmärtäisi, jos retkeilyreitin tai pitkospuiden päässä olisi rahastuspiste. ”Jos joku näköö riekkoparven, miten se muuttuu euroiksi”, mies ihmettelee. Hän käytti Lapuan tilaisuudessa asiasta kipakan puheenvuoron.

    Suppelonevan Natura-alueeseen Jaskarilta haluttiin ensin suota. Ympäristökeskuksen kanssa vääntö jatkui aikansa, sitten se siirtyi ympäristöministeriöön.

    Jossain vaiheessa tarvittiin vielä 60 metriä lisää. ”Hyvää mäkimaata väkisellä otettiin.” Maksettu korvaus ei Jaskaria tyydytä.

    Saman metsäsaran toisesta päästä Jaskarin isä luovutti 13 hehtaaria jo 1960-luvulla Kyrönjoen tulvasuojeluun. Sen hankkeen jokivarren asukkaat ymmärsivät ja hyväksyivät, Naturaa ja nykyistä kansallispuistokaavailua ei.

    ”Isännillä on karvat pystys. Natura oli paha sana ja tämä seuraa samaa jälkeä”, Jaskari sanoo.

    REIJO VESTERINEN

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    Natura 2000
    kansallispuistohanke
    Etelä-Pohjanmaa
    luonnonsuojelu
    maanomistus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle