Etelä-Suomelle tyypilliset lajit, kuten rusakko, saukko ja pienet hirvieläimet runsastuvat – metsäjänis, kettu, orava ja kärppä taantuvat

Ennätyksellisen lämmin ja vähäluminen talvi vaikeutti pienriistan lumijälkilaskentoja etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke). Pohjois-Suomessa lunta taas oli laskennan kannalta paikoin liikaakin.

Laskenta-aikaa pidennettiin Etelä-Suomessa huonon lumitilanteen takia parilla viikolla 15.3. saakka. Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä lasketut kolmiot jäivät niin vähiin, ettei lyhytjänteisistä paikallisista kannanmuutoksista pystytä tekemään luotettavia johtopäätöksiä.

Riistakolmioita laskettiin peltokolmiot mukaan lukien 586 eli noin 14 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin.

Suurimmat poikkeukset pitkäaikaiseen kannankehitykseen verrattuna todettiin metsäjäniksellä ja ketulla, joiden kannat ovat kasvussa Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kettukanta on taantunut ja oravakanta kasvanut. Saukkoja ja kärppiä on aiempaa enemmän koko maassa, näätiä aiempaa vähemmän.

Metsäjäniksen, ketun, oravan ja kärpän kannat ovat selvästi taantuneet viimeisten 32 vuoden aikana, jolloin laskentoja on tehty. Saman jakson aikana Etelä-Suomelle tyypillisten lajien, kuten rusakon, saukon, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kannat ovat runsastuneet. Näätäkannan painopiste on siirtynyt pohjoiseen.

Pienriistakantojen kehitystä tarkastellaan sekä koko 32-vuotisen laskentahistorian valossa, että vertailemalla kuluvan talven lukemia viime vuoteen ja viiteen edelliseen vuoteen. Useimmissa tapauksissa vuosittaiset alueelliset vaihtelut ovat melko pieniä eikä niiden suunta poikkea olennaisesti pitkäaikaisesta kannankehityksestä.