Pihassa tai puutarhassa saattaa joskus törmätä vaaralliseen tuholaiseen tai outoon kasvitautiin – Mitä silloin pitää tehdä?

Kasvien terveyttä uhkaavat erilaiset tuholaiset ja taudit. Pahimmillaan ne aiheuttavat suuria tuhoja, valtavia taloudellisia tappioita ja joillakin alueilla maailmassa jopa nälkää. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että 20–40 prosenttia sadosta tuhoutuu vuosittain tuholaisten ja tautien takia.

Ilmastonmuutoksen vuoksi tuholaisista ja kasvitaudeista voi Suomessa tulla yhä yleisempi vitsaus. Kun talvet lämpenevät, tuholaiset selviytyvät entistä pohjoisempana. Lämpimämmät kesät taas mahdollistavat sen, että tuholaishyönteisiä voi syntyä useampia sukupolvia kesässä.

”Ilmastonmuutoksen myötä jo olemassa olevat tuhoojat saattavat vahvistua ja aiheuttaa yhä enemmän satotappioita. Kasvitaudit hyötyvät mahdollisesta kosteuden lisääntymisestä, jos kevät-, syys- ja talvisateet yleistyvät”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kasvinterveyspäällikkö Marja Savonmäki.

Kasvitaudit ja tuholaiset leviävät maasta toiseen kansainvälisen kaupan välityksellä, kuten puupakkausmateriaalin tai ulkomailta tuotujen kasvien ja taimien mukana.

”Vuonna 2015 löydettiin Vantaalta aasianrunkojäärää, joka tuli Kiinasta tuodun kivitavaran puisen pakkausmateriaalin mukana. Onneksi se onnistuttiin hävittämään ajoissa. Jos se olisi levinnyt puihin, tuhot olisivat voineet olla suuret”, kertoo Savonmäki.

Osa vihulaisista voi lennellä rajan yli ihan omin siivin. Perunasatoja tuhoava musta-keltaraidallinen koloradonkuoriainen on pari kertaa levittäytynyt Suomeen ilmavirtausten mukana idästä ja etelästä. Viimeksi sitä havaittiin vuonna 2016.

Vaarallisten tuholaisten ja kasvitautien leviämistä pyritään estämään lainsäädännöllä ja viranomaisvalvonnalla. Suomessa Ruokavirasto ja ely-keskukset vastaavat kasvinterveyden valvonnasta ja tulli valvoo maahantuontia.

”Viime joulukuussa tuli voimaan entistä tiukempi EU:n kasvinterveysasetus, jolla pyritään vielä voimakkaammin pitämään EU:n ulkopuolella sellaisia kasvintuhoojia, joita ei vielä EU:n alueella esiinny”, kertoo Savonmäki.

Tällaisia vaarallisia kasvintuhoojia kutsutaan uudessa asetuksessa karanteenituhoojiksi. Niillä tarkoitetaan kasvien terveyttä vahingoittavia tuholaisia, siis erilaisia hyönteisiä, mutta myös tuhoisia kasvitauteja aiheuttavia viruksia, bakteereja ja sieniä.

Mitä tavallinen kotipuutarhuri voi tehdä edistääkseen kasvinterveyttä omassa pihassaan?

Jos puutarhassasi möyrii outoja, kasveja tappavia tuholaisia tai hedelmäpuusi kuolevat mystiseen tautiin, ilmoita havainnoistasi Ruokavirastoon sähköpostitse tai soittamalla.

”Uusi lainsäädäntö itse asiassa velvoittaa kaikkia kansalaisia ilmoittamaan, jos he löytävät karanteenituhoojia”, sanoo Savonmäki.

Itse ei karanteenituhoojia pidä lähteä tuhoamaan, vaan ensin kannattaa ottaa yhteyttä Ruokavirastoon. Sieltä neuvotaan jatkotoimenpiteet ja tullaan tarvittaessa paikalle, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Paula Lilja.

”Jos epäilet vaikkapa omenapuussasi vaarallista kasvitautia, älä riivi sairaita oksia pois. Kasvintarkastaja ei pysty määrittämään tautia kokonaan kuolleesta irto-oksasta, vaan sen pitää olla kiinni kasvissa.”

Vaarallisten tuholaisten ja tautien tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa. Apuna voi käyttää Ruokaviraston verkkosivuja, joilta löytyy kuvia ja kuvauksia karanteenituhoojista.

Aasianrunkojäärän ja koloradonkuoriaisen lisäksi yksi keskeisimmistä karanteenituhoojista on tulipolte. Sen isäntäkasveja ovat omena- ja päärynäpuut, tuhkapensaat, pihlajat, orapihlajat, tuomipihlajat ja ruusukvittenit.

”Tulipolte on bakteeritauti, joka ensin lakastuttaa versoja, sen jälkeen mustuvat kukat ja versojen kärjet. Kun tauti etenee, oksiin ja runkoon tulee kuoliolaikkuja, joista voi sopivan lämpimällä säällä erittyä limaa”, kertoo Lilja.

Tauti on hyvin yleinen Keski-Euroopassa, Suomessa sitä on havaittu pari kertaa.

Uuden kasvinterveysasetuksen myötä yksityishenkilö ei enää saa tuoda hedelmiä, marjoja tai kasveja EU:n ulkopuolelta Suomeen. Poikkeuksen muodostavat banaani, ananas, taateli, durio ja kookos, mutta käytännössä niidenkään tuontia ei suositella.

”EU:n ulkopuolelta ei saa tuoda mitään kasveja, siemeniä, pistokkaita, vartteita tai lisäysmateriaalia ilman kasvinterveystodistusta. Käytännössä yksityishenkilön on kuitenkin hyvin vaikeaa saada sellainen”, sanoo Lilja.

”On toki harmillista, että kaikkia houkuttelevia kasveja ei voi enää tilata itselleen, mutta kannattaa muistaa, että rajoituksella on hyvä tarkoitus, tuhoojien leviämisen estäminen.”

Osta siemenet ja kasvit joko kotimaasta tai muusta EU-maasta. Jos tilaat siemeniä netistä, tarkista, että verkkokauppa on EU-maassa.

Käytä aina tervettä, tarkastettua siemen- ja taimiainesta puhtaaseen, terveeseen maaperään. Valitse pellollesi tarkastettua siemenperunaa, jossa on kasvipassi ja vakuustodistus.

”Perunalla on paljon sellaisia kasvitauteja, jotka säilyvät maaperässä todella kauan. Tarkastamattomista siemenperunoista voi saada esimerkiksi rengasmädän tai peruna-ankeroisen, joista on pidemmän päälle hyvin hankalaa päästä eroon”, sanoo Lilja.

Käytä istutukseen multaa, joka täyttää laatuvaatimukset. Älä hae tai kaiva multaa mistä tahansa vieraasta paikasta, sillä pahimmillaan saat sen mukana pihallesi rikkakasvi- ja vieraslajiongelman.

Kasvinterveyttä voi yleisesti edistää pitämällä oma puutarha, piha ja metsä monimuotoisena. Siihen löytyy monia keinoja.

Jätä osa puutarhastasi hallitusti hoitamattomaksi. Kun annat kaatuneen puun hiljalleen lahota pihan nurkassa, tarjoat samalla kodin lahopuusta riippuvaisille kääville, kovakuoriaisille tai käpytikalle.

Hävitä tontiltasi haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsamit ja komealupiinit. Älä kippaa puutarhajätettä metsään, sillä vieraslajit leviävät tehokkaasti puutarhajätteen mukana.

Perusta hyönteishotelli, josta pörriäiset löytävät pesäkoloja ja pääsevät pölyttämään puutarhasi kukkia, marjoja ja hedelmiä. Pölyttäjien elinolosuhteita voi parantaa myös jättämällä osan pihanurmikosta ajamatta.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/20.