• Peurakannan leikkaamiseen ei ole yksinkertaista ratkaisua

    Iso osa metsästäjistäkin on sitä mieltä, että kanta on liian suuri tai aivan liian suuri.
    Metsä
    10.10.202013:30
    Sari Penttinen

    Valkohäntäpeurakannan koko ja metsästys ovat mutkikkaita aiheita, joihin tarjotaan usein yksioikoisia ratkaisuja.

    Eläimiä pitäisi yksiselitteisesti vain ampua enemmän, lienee suosituin ohje. Pelkkä määrän ampuminen ei kuitenkaan auta, vaan vähentämisellä pitäisi pyrkiä vaikuttamaan jäävän kannan rakenteeseen.

    Metsästäjät kuulemma myös haluavat vain kasvattaa ja kasvattaa peurakannan kokoa. Vuonna 2018 Suomen riista­keskuksen Varsinais-Suomen aluetoimisto teki kyselyn valkohäntäpeuranmetsästäjille lajin kannanhoidosta alueella.

    Kyselyyn vastanneista noin 40 prosenttia oli sitä mieltä, että peurakanta on joko liian suuri tai aivan liian suuri. Puolet vastaajista sanoi, että peuroja oli omilla metsästysalueilla sopivasti ja vain viisi prosenttia halusi kasvattaa kannan kokoa.

    Näiden vastausten valossa on harhaanjohtavaa väittää, että metsästäjät vain haluavat kasvattaa ja kasvattaa peurakantaa.

    Valkohäntäpeurojen metsästyksen vapauttaminen olisi varmasti metsästäjien mieleen. Eläimiä saisi silloin ampua mielin määrin. Mutta mitä ihmettä, kyselyn mukaan vain alle 15 prosenttia vastaajista näki tämän ratkaisuna peurakannan leikkaamiseen.

    Toki metsäkauris on varoittava esimerkki, sillä sen metsästyksen vapautuksen jälkeen kauriskanta on lähtenyt monin paikoin jyrkkään nousuun ja kolarien määrä on lisääntynyt.

    Kaupallisiin valkohäntäpeurajahteihin eivät kaikki suhtaudu suopeasti. Kuka saa hyödyn ja onko se soveliasta ensinkään, että kaupallista toimintaa harjoitetaan toisten mailla?

    No maanomistajat ainakin näkevät tässä mahdollisuuksia ja ovat niitä valmiita hyödyntämään, sillä kyselyn mukaan maanomistajien metsästysseuroissa ollaan selkeästi pidemmällä kaupallisuuden hyväksymisessä ja toiminnassa.

    Maata omistavat ja viljelevät vastaajat kertoivat, että heidän metsästysseuroissaan lähes viidenneksessä harjoitetaan kaupallista jahtia ja liki kolmasosa seuroista myy osan saaliista.

    Kyselyyn vastasi lähes 370 maanomistajaa ja runsas 350 maata omistamatonta.

    Ensin asiat tutkitaan, sitten vasta hutkitaan, on oivallinen sananparsi. Hurja hutkiminen on toki näyttävää. Tulosta ei vain synny, ja monet mahdollisuudetkin saatetaan hukata, jos tutkimiseen ei ole aikaa tai resursseja.

    Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.

    On harhaanjohtavaa väittää, että metsästäjät vain haluavat kasvattaa ja kasvattaa peurakantaa.

    Artikkelin aiheet
    Valkohäntäpeura
    metsästys
    riistakeskus
    peurakanta
    maanomistus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle