Vain yksi kymmenestä metsäkoneyrittäjästä on tyytyväinen yritystoimintansa kannattavuuteen

Huoli metsäurakoinnin heikosta kannattavuuskehityksestä puhalsi pilviä konetyöalan suurnäyttelyn Finnmetkon ylle.

Koronan vuoksi säästöliekillä 2020 toteutettu näyttely avautui tostaina edellisten vuosien volyymillä ja kävijöitä riitti avajaispäivänä pitkiksi jonoksi asti.

Lupaavien yleisönäkymien varjossa koneyrittäjien näkymiä synkistää konetyöaloilla parinkymmenen prosentin vauhdilla laukkaava inflaatio.

Edellisen kerran 2020 järjestetty Finnmetko kärsi korona-ajan rajoituksista, mutta nyt yleisö ja näytteilleasettajat löysivät tiensä näyttelyyn. Kuva: Petteri Kivimäki

Yritykset eivät ole saaneet siirrettyä kohonneita kustannuksia hintoihin kuin osittain, mikä näkyy kannattavuuden heikkenemisenä.

”Hakkuut olivat viime vuonna historian toiseksi korkeimmat, mutta kustannustason nousun vuoksi se ei ole näkynyt yritysten tuloksissa”, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoi Finnmetkossa.

Erityisesti polttoaineen hinnannousu kurittaa konepuolta. Jäsenistölle tehtyjen kyselyiden ja tilinpäätöstiedoista laadittujen analyysien perusteella tukalimmassa asemassa ovat puunkorjuuyritykset, joiden maksuvalmius oli jo ennen polttoaineen kallistumista laahannut vuosia alamaissa.

”Vain joka kymmenes metsäkoneyrittäjä on jäsenkyselyn perusteella tyytyväinen yritystoimintansa kannattavuuteen.”

Heikko taloustilanne heijastuu myös yrittäjien motivaatioon.

”Kun jäsenistöltä kysyttiin yrittämisen tunnelmista, niin metsäalalla tunnelmat työn motivaatiolle, kannattavuudelle ja myös sisällölle olivat negatiivispainotteisia.”

Suomen suurimpaan konetyöalan näyttelyyn Finnmetkoon on saapunut yli 330 näytteileasettajaa. Kuva: Petteri Kivimäki

Jaakkolan mukaan arvoitus on, miten julkisuudessa esillä oleva ristiriitainen ja kielteissävytteinen keskustelu metsien hyödyntämisestä vaikuttaa metsäalan yrittäjien kokemukseen työnsä arvostuksesta.

”Tämä on aihe, jota jatkossa on syytä jäsenistöltä kysyä.”

Työt metsässä eivät ole loppumassa, siitä pitävät huolen puun tuonnin katkeaminen Venäjältä ja metsäteollisuuden uudet isot investoinnit. Puuta tarvitaan metsästä noin 15 miljoonaa kuutiometriä lisää.

Oma lukunsa on puupolttoaineiden kysynnän kasvu, mikä tietää työtä muun muassa hakeyrittäjille ja pilkkeiden valmistajille.

Koneurakointiyritysten joukossa hakeyritysten kannattavuus parani 2021 eniten ja kuluva vuosi lupaa näkymien jatkuvan myös hyvänä.

Alan vahva myötäinen näkyy valmistajien läsnäolossa Metkossa. Energian hinnan nousu ja metsäenergian hyödyntämiseen liittyvät uudet koneet kiinnostivat myös yleisön joukossa.

Esillä on useita energiapuun korjaamiseen tarkoitettuja ratkaisuja sekä keskeiset kotimaiset pilkekoneiden valmistajat, jotka esittelevät laitteidensa toimivuutta työnäytöksissä.

Parkanon-Kihniön metsänhoitoyhdistyksen retkellä matkaan lähteneet naapurukset suuntasivat avajaispäivän aluksi klapikoneosastolle.

”Lämmitän itse omakotitaloa pelleteillä ja klapeilla. Pellettisäiliö on täynnä, mutta kevään saatavuus huolettaa”, kihniöläinen Jukka Valli sanoi.

Naapuri lämmittää taloa suoralla sähkölämmityksellä, mutta puuta palaa myös.

”Klapien saatavuus on huono. Matkalla puhuttiin, että nyt ei enää kysytä mitä motti maksaa, vaan saako klapeja”, Matti Törmä sanoi.

Valli tekee itse klapeja Hakki-Pilke Evo 35-koneella. Uudet koneet kiinnostivat, mutta hankintapäätös on kaukana.

”Toistaiseksi pärjään vanhalla, mutta hinnat ja alan kehitys kiinnostavat”, Valli pohti.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/ee7087bd-c937-4797-93e9-0a1659be31fe

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a378ab25-ebeb-5af0-b3c9-c63df5f593b4

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a6fe6c17-53ac-5b83-9ef6-b75aeb511a21