Keskustan Kärnä syyttää demareita satojen tuhansien eurojen "ryöstöhakkuista" – todellisuudessa muutaman hehtaarin ala, tulot 6 600 euroa

Joensuun Työväenyhdistys teki ensimmäiset puukaupat 28 vuoteen ja joutuin heti keskustan kansanedustajaehdokas Mikko Kärnän hampaisiin.

Kärnä kuvailee eilen lähettämässään tiedotteessa olevansa "järkyttynyt" ja "tyrmistynyt SDP:n kaksinaismoralismista".

"Demarit ovat vaatineet metsäpolitiikassaan milloin hakkuiden vähentämistä, milloin niiden lisäämistä ja milloin jotakin niiden välillä. Metsäpolitiikassa ei ole ollut mitään linjaa, mutta kestävän kehityksen nimeen on yritetty vannoa."

"Onneksi linja tulee nyt selväksi käytännön toiminnan kautta. Eduskuntavaalirahoituksen saamisen nimessä Joensuun työväenyhdistys hakkaa parhaillaan raivokkaasti metsää SDP:n omistamalla Hopealahden tilalla. Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys saavat näemmä väistyä, kun puhutaan SDP:n vaalirahoituksesta", Kärnä kirjoittaa.

Eläkeläinen Matti Mikkonen on yksi Joensuun Työväenyhdistyksen valtuuttamista henkilöistä, joka hoitaa yhdistyksen metsäomaisuutta. Mikkonen on metsuri, jonka työura metsässä vaihtui aikanaan politiikkaan.

Työväenyhdistyksestä tuli metsänomistaja 28 vuotta sitten. Metsäomaisuutta yhdistyksellä on lähes 56 hehtaaria, josta se rauhoitti heti metsätilan ostamisen jälkeen lähes 17 hehtaaria valkoselkätikan elinympäristöä ja vanhaa kuusikkoa yksityiseksi suojelualueeksi Natura-2000 ohjelman mukaisesti.

Mikkonen luettelee metsäsuunnitelmasta myrskyn silmään joutuneen hakkuun tietoja.

”Hakkuut kohdistuvat viiteen metsikkökuvioon, joista päätehakkuualan laajuus on 0,2 hehtaaria ja harvennusala kolme hehtaaria. Kyseessä on vajaatuottoinen metsikkö. Kun metsätila siirtyi Joensuun Työväenyhdistyksen omistukseen, metsien hoito ei ollut hyvällä tolalla.”

Kärnän mukaan on vastenmielistä, että "SDP kartuttaa vaalikassaansa sadoillatuhansilla euroilla ryöstöhakkuita tekemällä".

"Tämäkö todella on se kestävän metsänhoidon malli, jota demarit haluaa edistää? Metsä vedetään häpeilemättä nurin mistään muusta kuin omasta vaalimenestyksestä välittämättä. Ei näin", Kärnä kuvailee.

Mikkonen tyytyy toteamaan, että vajaatuottoisesta metsiköstä odotetaan 6 600 euron edestä kantorahatuloja.

”Ja siitä maksetaan sitten vielä verot.”

Työväenyhdistys teki pystykaupat UPM:n kanssa viime vuoden tammikuussa. Sekä päätehakkuu että harvennus ovat metsäsuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Vuosien saatossa työväenyhdistyksen metsätilan metsäsuunnitelma on ehditty päivittää neljästi.

”Hakkuu toteutettiin nyt, koska tämä oli ensimmäinen mahdollinen ajankohta hakkuille runsaan lumen ansiosta.”

Suomen metsälakia noudattavien hakkuiden nimittäminen "ryöstöhakkuiksi" on kova väite. Kärnä kertoo puhelimitse, ettei hän pysty arvioimaan hakkuiden laillisuutta.

"Sain tiedon paikallisilta, että motot tulivat metsään. Lisäksi demareiden paikallinen aktiivi kuvailee Facebookissa puuta kaatuneen "kaksin verroin".

Mikkonen toteaa rauhallisesti, että Kärnän kiihkoilu hakkuisiin liittynyt on huvittanut poliitikkoystävien keskuudessa. Mikkonen on se demareiden paikallinen aktiivi, jonka Facebook-päivityksen kielikuvista kuohunta sai alkunsa.

”Tuskin mitään metsiä on hoidettu niin hyvin ja hartaasti kuin työväenyhdistyksen metsätilaa.”

Leimikkosuunnittelu on tehty erityisen tarkasti, sillä alueella sijaitsee Mikkosen mukaan noin 100-vuotias karjasumppu.

”Karjasumppu on kivikkoinen kuja, jota pitkin lehmät ajettiin metsälaitumelta lypsylle yhteen paikkaan. Se halutaan säilyttää koskemattomana ja sen ympärille on rajattu suojavyöhyke.”

Työväenyhdistyksen väkeä on päivystänyt hakkuun alkamisen jälkeen paikalla joka päivä, jotta mitään vahinkoa ei pääse käymään.

Viime syksynä talkooväki teki alustan raivauksen moottorisahatyönä leimikolle. Päätehakkuuala tullaan uudistamaan rauduskoivulle.

Matti Mikkosen Facebook-päivitys

Mikko Kärnä on Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnisti.