Kuusenkerkkien keruuaika osuu yleensä touko‒kesäkuulle. Kerkät tulisi kerätä silloin, kun ne ovat muutaman sentin pituisia ja kirkkaan vaaleanvihreitä. Kuva: Johannes Tervo
Männyn kantohinta nousi kolmanneksella, kun yhteismetsä myi puun ja kuoren erikseen
Luomukeruutuotteita jalostavat yritykset ovat kiinnostuneita kuoren lisäksi myös muun muassa kuusenkerkistä, pakurista, pihkasta, koivunlehdistä, mahlasta ja marjoista.Tilaajalle
Männynkuorta käytetään muun muassa lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudessa. Kuva: Johannes TervoLuonnontuotteiden kysynnän kasvu on saanut metsänomistajat pohtimaan lisätulojen tienaamista.
Tuumasta toimeen ryhtynyt Kauhavan yhteismetsä hankki viime vuonna itselleen luomusertifikaatin ja toimitti tänä talvena jo toista kertaa männynkuorta sitä jalostavalle yritykselle.
”Kuori ja runkopuu myydään erikseen. Jotta toiminta olisi kannattavaa, tulee hakkuut ja tarvittavat kuljetukset integroida muuhun puunkorjuuseen”, kertoi Kauhavan yhteismetsän osakas Arto Valkama.
Hän esitteli Kauhavan yhteismetsän keruutuotteita maanantaina metsäkeskuksen järjestämässä webinaarissa.
Viime vuonna yhteismetsä sai katettua luonnontuotteiden keruusta aiheutuneet kulut, ja tilille jäi vähän katettakin.
”Jatkossa tavoitteena on tehdä myös taloudellista tuottoa. Olemme alustavasti laskeneet, että männynkuoren myynti parantaa kantohintaa jopa 35‒45 prosenttia.”
Lue lisää Kauhavan yhteismetsän männynkuorikaupasta: Harvinainen puukauppa: Ostaja halusi pelkät kuoret 250 kuution puuerästä
Kauhavan yhteismetsä kokeili viime kesänä myös kuusenkerkän keruuta. Suurimmat haasteet olivat oikea ajoitus ja kerääjien löytäminen.
”Keruuajankohta on erittäin tarkka. Normaalisti keruuaikaa on kaksi viikkoa. Viime vuoden olosuhteet olivat niin hankalat, että keruuaika oli käytännössä vain viisi vuorokautta.”
Oikean ajankohdan lisäksi kerkkien on oltava sopivan kokoisia, ja ne on saatava pakkaseen nopeasti keruun jälkeen.
”Kolme tuntia oli maksimi. Pieniä pidempään palstalla olleita eriä meni pilalle.”
Valkaman mukaan kuusenkerkällä on mahdollista tehdä taloudellista tulosta, ”jos keruumäärä on vähintään tuhansia kiloja ja keruuprosessi on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti”.
Lue lisää Kauhavan yhteismetsän kerkkäkokeilusta: Kuusenkerkkien kysyntä kasvaa – "Väliportaaseen tarvitaan lisää toimijoita, jotta luonnontuotteita pystytään hyödyntämään paremmin"
Vuonna 2020 perustettu AARI Yhteismetsä näkee mahdollisuuksia luonnontuotteiden tuottamisessa.
Yhteismetsä kokeili viime vuonna ensimmäisenä luonnontuotteenaan pakuria, kun viljelyyn löytyi sopiva kumppani Kääpä Biotechista.
”Ymppäsimme Salossa noin sata huonolaatuista koivua, jotka olisi kaadettu harvennuksessa. Tänä vuonna tavoitteena on ympätä noin 250 koivua lisää”, sanoi AARI Metsän toimitusjohtaja Mikael Beck. AARI Yhteismetsä on osa AARI Metsää.
Pakurikäävästä kerätään kaksi satoa, ja lopuksi koivut haketetaan energiaksi.
”Tuotto-odotus on todella hyvä. Lisäksi tuloa saadaan puunkorjuutuloa tiheämmällä syklillä.”
AARI Yhteismetsän tavoitteena on yhdistää metsänhoidossa taloudellinen tuotto, hiilinielut, biodiversiteetin suojelu ja virkistysarvot. Seuraavaksi yhteismetsä aikoo kokeilla kuusenkerkän ja koivunmahlan keruuta. Työn alla on myös yhteistyökumppaneiden etsiminen lakkakäävän mahdollisuuksien tutkimiseen kantojen käsittelyssä.
”Luonnontuotteiden markkinanäkymät ovat erittäin positiiviset. Parhaimmillaan luonnontuotteet eivät tuo vain lisätuloa, vaan parantavat myös monimuotoisuutta.”
Pakuriympit työnnetään koivuihin porattuihin reikiin. Kuva: Johannes WiehnTulevaisuudessa luomuluonnontuotteilla on yhä enemmän kysyntää kotimaan markkinoilla ja kansainvälisesti, uskoo metsäkeskuksella projektipäällikkönä työskentelevä Anne Annala.
”Luomusertifiointi pitäisi nähdä mahdollisuutena. Se voi tuoda metsätaloudelle hyväksyttävyyttä, kun kriittisyys metsien talouskäyttöä kohtaan on voimistunut.”
Luonnontuotteita jalostavat yritykset ovat kyselleet Kauhavan yhteismetsältä männynkuoren ja kuusenkerkkien lisäksi pakuria, pihkaa, koivunlehtiä, mahlaa, männyn neulasia ja marjoja.
Isoja yhtenäisiä keruualoja ei ole helppoa löytää, minkä vuoksi yritykset ovat erityisen kiinnostuneita yhteismetsistä.
Valkaman mukaan markkinat ovat vielä kehitysvaiheessa, vaikka kysyntää riittää. Tukkuporras uupuu, ja ostettavat määrät ovat yleensä melko pieniä.
Beckin mukaan luonnontuotealan yrityksiä on vähän, ja ne ovat pieniä ja paikallisia. ”Tarvittaisiin laajempaa markkinointia ulkomaille.”
Vuonna 2011 perustettu Kauhavan yhteismetsä on kooltaan reilu 1 900 hehtaaria, josta 1 650 hehtaaria on luomusertifioinnin piirissä.
Valkama laski, että luomusertifikaatin hakemisesta kertyi noin 1 200 euron kulut. Tulevina vuosina luomusertifioinnin kulut ovat yhteismetsälle arviolta viitisensataa euroa vuodessa.
AARI Yhteismetsällä ei vielä ole luomusertifikaattia, mutta sitä tullaan Beckin mukaan todennäköisesti hakemaan, vaikka prosessi onkin työläs. Yhteismetsä on kooltaan reilu 3 200 hehtaaria.
Tulevaisuudessa haasteena on Valkaman mukaan luomusertifiointiin liittyvän lainsäädännön uusiminen.
”Jos kaikilta toimintaan liittyviltä yrittäjiltä vaaditaan sertifikaatti, häviää tiettyjen tuotteiden keruun, kuten männynkuoren, kannattavuus välittömästi.”
Lue lisää AARI Metsästä: AARI Metsä pyörittää Suomessa jo yli 73 000 hehtaarin metsiä – yhtiö on aktiivinen toimija metsäkaupoissa, se osti asiakkailleen viime vuonna peräti 16 000 hehtaaria lisää metsää
Luomukeruualueilla kiellettyä ureaa käytetään kantojen käsittelyaineena havupuuvaltaisten metsien kesähakkuissa. Kuva: Pentti VänskäLuomukeruualueilla on joitakin metsän käsittelyn rajoituksia. Kieltolistalla ovat esimerkiksi kantokäsittelyssä käytettävä urea, tukkimiehentäin torjunta-aineella käsitellyt taimet ja kemialliset lannoitteet tai heinän- ja vesakontorjunta-aineet.
Jos metsäomistaja käyttää näitä aineita, otetaan kuvio kolmeksi vuodeksi pois luomukeruualueesta. Tämän jälkeen alue voidaan palauttaa takaisin osaksi luomukeruualuetta. Kantokäsittelyssä käytettävä harmaaorvakka on sen sijaan sallittu myös luomussa.
Kauhavan yhteismetsässä rajoitukset vaikuttavat lähinnä vain männynkuoren keruuseen.
”Kaikille kesäleimikoille on tehtävä kantokäsittely, yleensä ureakäsittely, joten niitä puita ei voi käyttää. Kesällä ei ole kuitenkaan järkevää kerätä kuorta, sillä esimerkiksi viime talvena ilman lämmettyä plussan puolelle kuori lähti käymään alle tunnissa.”
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
