Yleiskaavoitus heikentää metsätalouden kannattavuutta

Yleiskaavoituksen koetaan heikentävän metsätalouden kannattavuutta metsänomistajan näkökulmasta, kertoo Metsäntutkimuslaitos (Metla).

Etelä-Suomessa maisematyölupavaatimukset estävät nykyisin jopa harvennushakkuita: jos maisematyöluvan hinta on suurempi kuin harvennushakkuun tuotto, hakkuusta tulee metsänomistajalle kannattamatonta.

Suomi tavoittelee biotalouden edelläkävijän asemaa muun muassa metsäteollisuuden ja puuenergian hyödyntämisen avulla.

Yksi kilpailukyvyn edellytyksistä on puun saatavuus, joka ei puunhankkijan näkökulmasta näytä paranevan. Puunhankintaa rajoittavat muun muassa yleiskaavat.

Erilaisilla kaavamerkinnöillä rajoitetaan myös muuta metsien käyttöä. Aiemmin lähinnä taajama-alueita koskeneet maisematyölupavaatimukset ovat lisääntyneet maaseudulla erityisesti ranta-alueilla.

Myös virkistyskäyttöön merkittyjen ja ympäristöarvoja sisältävien maa-alueiden läheisyydessä lupavaatimukset ovat lisääntyneet.

Kuntalaisten kannalta kaavoitus saattaa kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan, jos maiseman ja virkistyskäytön kannalta tärkeät metsänhoitotyöt jäävät tekemättä kaavamääräysten takia.

Metsätalouden toimijoiden vaikutusmahdollisuudet yleiskaavoitukseen ovat varsin vähäiset huolimatta metsien ja metsätalouden merkityksestä kuntalaisille ja kuntien elinkeinoelämälle.

Yksi syy on, ettei kaavoitusprosessissa yleensä ennakoida yleiskaavan vaikutuksia metsiin, metsätalouteen tai puunhankintaan.

Jotta tällaiset tarkastelut olisivat jatkossa mahdollisia, Metla toteuttaa metsätalouden eri toimijoiden kanssa yhteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen.

Tutkimuksessa tehdään analyysejä kaavamääräysten vaikutuksista metsiin ja metsätalouteen. Hanketta johtaa Metlan erikoistutkija Kari T. Korhonen.

Yleiskaavoitushankkeiden sivutuotteena Metlaan on syntymässä valtakunnallinen yleiskaavatietokanta, joka helpottaa metsätaloustoimien suunnittelua.

LAURA KAKKONEN

Avaa artikkelin PDF