Puolet verkkokyselyn vastaajista ei huolisi tuulivoimalaa mailleen – moni epäilee hökötyksen jäävän lopulta heitteille ja maanomistajan riesaksi

Kyllä – raha ratkaisee. Mikään raha ei korvaa sen haittoja! Näiden ääripäiden väliin sijoittuivat syyskuussa tehdyn verkkokyselyn vastaukset, kun lukijoilta kysyttiin, ottaisitko tuulivoimalan omille maillesi. Lähes puolet vastaajista oli halukas ottamaan tuulivoimaa mailleen. Vajaa puolet ei tuulimyllyä mailleen haluaisi. Asiaan otti kantaa 2 641 vastaajaa.

Kyllä-leirin painavimpana perusteena oli raha. Myös tiestön kohentumista kehuttiin.

”Vuokratulot merkitsevät vuositasolla merkittävästi parempaa tuloa metsästä kuin puuntuotto”, perusteli yksi vastaajista.

”En näe asiassa ongelmaa, kunhan rahallinen korvaus olisi kohdillaan tai vielä parempaa, saisi myllystä sähköä.”

Tuulivoimaloihin nuivasti suhtautuvien perusteluissa toistuivat tietyt asiat: purkukustannukset, melu ja maisemahaitta. Hyvin monet epäilivät, että rakennelmien kalliit purkukustannukset jäisivät lopulta maanomistajien kontolle. Aiheeseen liittyi myös paljon epävarmuutta ja avoimia kysymyksiä. ”Yhtään sopimusta en ole julkisuudessa nähnyt”, eräs vastaaja harmitteli.

Tuulivoiman järkevyys ylipäänsä epäilytti osaa.

”Ei tule olemaan lopullinen vaihtoehto, ja luulen että voimayhtiö vaatimaan erikoisehtoja maankäyttöön.”

Voimaloita ehdotettiin paljon sähköä tarvitsevien isojen kaupunkien liepeille tai merelle.

Useat vastaajat kommentoivat, että voimalasta pitää olla tietty etäisyys asutukseen, ja sen vuoksi maanvuokraus ei omalla kohdalla tule kyseeseen. Myllyä ei haluttu liian lähelle omaa tai naapureiden taloa.

”Pieni tila, voimala tulisi 200 metrin päähän pihapiiristä.”