Helsingin yliopiston dekaani Ritva Toivonen: ”Metsien hyvinvointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota”

Onko Suomessa riittävät resurssit metsäalan yliopistokoulutukseen?

Meillä on viime aikoina olleet kohtuulliset resurssit, mutta aina olisi tarvetta kehittää opetusta. Metsäalan opetusta Helsingin yliopistossa pitäisi laajentaa, koska metsä on saanut paljon uusia merkityksiä. Metsäelinkeinon merkitys Suomelle on viime vuosina kasvanut, kun mukaan ovat tulleet ilmasto-, biokiertotalous- ja kestävyyselementit.

Miten Helsingin yliopiston metsän­hoitajakoulutus eroaa Itä-Suomen yliopiston koulutuksesta?

Molemmissa yliopistoissa opetetaan kattavasti metsänhoitoon liittyviä perustaitoja. Helsingin yliopistossa on jonkin verran laajemmin opetustarjontaa talouden, markkinoinnin ja politiikan aloilta, samoin teknologian sekä metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksen teemoista.

En näe haittoja siinä, että metsäopetusta annetaan sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistoissa. Päinvastoin: hyvällä yhteistyöllä saamme kahden yliopiston toiminnasta synergiaetuja. Yliopistojen hieman erilaiset profiilit tarjoavat opiskelijalle myös enemmän valinnanmahdollisuuksia.

Kiinnostaako metsäalan opiskelu nuoria?

Kyllä metsätieteet kiinnostavat. Meillä oli tänä vuonna metsätieteiden kandidaattiohjelmaan 68 aloituspaikkaa ja niihin 470 hakijaa. Viime vuosien aikana hakijamäärä on kasvanut. Viime keväänä hakijoita oli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Nuoret ovat selvästi kiinnostuneita biotaloudesta ja kestävyydestä.

Ovatko alan opiskelijat kiinnostuneita erilaisista asioista kuin silloin, kun itse opiskelit?

Tärkeimpänä syynä opiskelupaikan valintaan on käsitykseni mukaan kiinnostus metsään ja luontoon sekä työmarkkinoiden vetovoima. Opiskelijoiden uusia kiinnostuksenkohteita ovat kestävän kehityksen edistäminen ja metsäalan uudet mahdollisuudet ja innovaatiot.

Oletko huolissasi siitä, että Helsingin yliopisto putosi sadan parhaan yliopiston listalta? Mistä tämä kertoo?

En ole erityisen huolissani tästä, sillä opetuksen ja tutkimuksen laatu on säilynyt meillä edelleen hyvänä. Sijoituksen putoaminen kertoo siitä, että kansainvälinen kilpailu on kiristynyt. Esimerkiksi Aasiassa yliopistojen resurssit ovat kasvaneet voimakkaasti. Tietysti jatkossakin on tärkeää, että pyrimme jokaisella alalla kansainväliselle huipulle ja teemme kansainvälistä yhteistyötä eri yliopistojen kanssa.

Viimeisimmässä metsäopetuksen arvioinnissa Helsingin yliopiston metsäopetus oli neljännellä sijalla. Edellämme olivat vain Oregonin, Vancouverin ja Uppsalan yli­opistot.

Mitä jokaisen metsänomistajan kannattaisi ymmärtää metsäekonomiasta?

Jokaisen on tarpeellista seurata markkinoita, jotta hahmottaa kysynnän ja tarjonnan tilannetta ja alan kehitystrendejä. Tämä on järkevää riippumatta siitä, millaisia tavoitteita omalle metsänhoidolleen asettaa. Oman metsän arvosta kannattaa olla tietoinen esimerkiksi omaisuus- tai vakuusarvonäkökulmista. Kun tietää metsänsä rahallisen arvon, on helpompi hahmottaa esimerkiksi metsän vakuuttamisen tärkeys.

Metsän tuoton laskeminen yksittäisen metsäkiinteistön kohdalla on hankalaa, sillä asiaan vaikuttavat jokaisen metsälön yksilölliset piirteet. Oleellista on ymmärtää se, että metsä tuottaa taloudellisesti parhaiten silloin, kun sitä hoitaa hyvin ja pitkäjänteisesti.

Mikä on mielestäsi suurin uhka Suomen metsille?

Suurin uhka on muuttuva ilmasto, jos siihen ei osata varautua. Tämä edellyttää metsänhoidolta pitkäjänteisyyttä ja sellaisia valintoja, joilla riskejä voidaan hallita. Kuivuusjaksot lisääntyvät ja lumi- ja routajaksot vähenevät. Voimakkaita myrskyjä ja sateita seuraavat usein hyönteistuhot, joista on kokemuksia Keski-Euroopassa.

Ilmaston muuttuminen ei hävitä Suomesta metsiä, mutta niiden hyvinvointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Hyötynä ilmaston lämpenemisestä on kasvukauden piteneminen ja kasvun paraneminen. Toisaalta kuivuuden lisääntyminen voi rajoittaa etenkin kuusen kasvua.

Millaista metsäntutkimusta Helsingin yliopistossa tehdään?

Meillä tehdään laaja-alaista, eri tieteenalat yhdistävää, korkeatasoista metsäntutkimusta. Korkeatasoisen tutkimuksen ansiosta myös yliopiston opetus säilyy laadukkaana ja uudistuu. Yhtenä kehityskohteena Helsingin yliopistossa näkisin yksityismetsätalouden ja yksityismetsänomistuksen tutkimuksen.

Teemme paljon metsänhoidon kenttätutkimuksia yliopiston omistamalla Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Vuonna 1907 perustetulla asemalla on meille suuri merkitys myös koulutuksessa. Hyytiälän kursseilla luodaan ymmärrys teorian ja käytännön yhteydestä.

Hyytiälän uudessa päärakennuksessa tutkitaan myös puurakentamisen terveysvaikutuksia. Rakennuksen myötä tutkimus ja opetus Hyytiälässä laajenevat metsistä puun käyttöön sekä rakentamisen ja asumisen kestävyyteen.

Millaisena näet suomalaisen metsäsektorin tulevaisuuden?

Näen sen hyvin myönteisenä. Uusissa tuotteissa ja puun muuttuvissa käyttökohteissa on paljon mahdollisuuksia. Metsät ovat boreaalisella vyöhykkeellä edelleen erittäin merkittävä materiaalisen hyvinvoinnin ja työllisyyden lähde sen lisäksi, että ne tarjoavat virkistystä sekä henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Metsien muut kuin puuhun perustuvat mahdollisuudet ja merkitykset ovat laajasti konkretisoituneet, kun ilmastonmuutoksesta, maisemasta ja luonnon merkityksestä on alettu puhua enemmän. Nämä luovat metsille uutta arvostusta ja metsien käyttöön uusia mahdollisuuksia. Näidenkin mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarvitaan tutkimusta.

Olet metsäbiotalouden tiede­paneelin jäsen. Mitä lisäarvoa tuotte metsäalan kehitykseen ja päätöksentekoon?

Paneelin ideana on hakea päätöksentekoa tukevaa lisäarvoa tuottamalla synteesejä ja yhdistämällä eri tieteenalojen tuottamaa tietoa. Ymmärrämme toisiamme paremmin, kun kuuntelemme toistemme näkemyksiä.

Paneelissa eri alojen tutkijat muodostavat kokonaiskuvan siitä, missä olisi suomalaisen metsäbiotalouden parhaita lisäarvon tuottamisen mahdollisuuksia. Olemme hahmotelleet kysymyksiä, joita lähdemme syventämään. Uskon, että ensi vuoden alussa yhteisen työskentelymme tuloksista päästään kertomaan ulospäin.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Kävin eilen Hyytiälän tutkimusasemalla metsäretkellä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2023.