Nahka­turvakenkien valinnassa tärkeää on pohjan taipuisuus ja kiertojäykkyys ‒ Katso videolta, kuinka nahkaturvakenkiä huolletaan

Nahkaturvakenkien olennainen ominaisuus on se, taipuvatko kenkien pohjat päkiästä vai eivät. Päkiästä taipuva nahkaturvakenkä tuntuu kutakuinkin samanlaiselta kuin jalkineet yleensäkin mukaan lukien kaikki kumiturvasaappaat ja myös tavalliset kumisaappaat.

Taipumisen voi selvittää niin, että tarttuu toisella kädellä kengän kannasta, toisella teräskupin suojaamasta kärjestä ja vääntää kärkiosaa ylöspäin eli vartta kohti. Päkiästä taipuva nahkaturvakenkä taipuu pohjasta tuntuvalle kaarelle melko helposti.

Useimmat nahkaturvakengät taipuvat päkiästä. Niiden käyttö ei vaadi totuttelua, vaikka ei olisi aiemmin kävellyt nahkaturvakengillä.

Päkiästä taipuva pohja on siksi metsänomistajalle helppo ja varma valinta. Töihin metsään voi lähteä vaikka suoraan kaupasta.

McCullochin nahkaturvakengät taipuvat monien muiden nahkaturvakenkien tavoin päkiästä melko helposti. Kuva: Risto Jussila

Päkiästä taipumatonta kengänpohjaa isokin mies saa vääntää hampaat irvessä, eikä pohja taivu kaarelle kuin aavistuksen.

Näin jäykkä pohja kestää taipumatta, kun käyttäjä astuu vaikkapa kahden kiven päälle niin, että toisen päälle ulottuu vain kengän kärki, toisen päälle vain kanta.

Tällaisia nahkaturvakenkiä ovat ainakin Husqvarna Technical 24 ja Meindl AirStream Rock.

Taipumaton pohja ei taitu ja luiskahda kivien väliseen rakoon. Jos näin käy, jalkaterä vääntyy ja voi kiilautua kivien väliin. Se voi aiheuttaa kipua ja saattaa johtaa myös kaatumiseen.

Taipumattomalla pohjalla on huoletonta kävellä kivikoissa ja myös pölkkyjen seassa. Kivikossa kävelijän ei tarvitse koko ajan tunnustella jalkapohjalla, voiko alla olevaan kohtaan astua.

Hakkuutyössä kivikkoisessa maastossa asia korostuu. Maahan kaadettua puuta karsiessa oksat peittävät yleensä näkyvyyden. Sahaaja ei voi nähdä, mihin astuu. Jos käsissä on painava pölli, jalkapohja taittuu vielä tavallista helpommin.

Alustan näkemisen ongelmia kohtaa myös raivaussahan käyttäjä korkean kasvillisuuden seassa. Sanonta ”summassa vaan niin kuin karstuset Amerikkaan” kuvaa silloin tunnelmaa maastossa edettäessä.

Oregon Fiordlandien pohjissa on naulaan astumisen suojat. Pohjat kestävät öljyä ja polttoaineita. Kuva: Risto Jussila

Kengänpohjan kiertojäykkyys tarkoittaa sitä, kuinka helposti pohja vääntyy leveys­akselinsa suunnassa.

Kiertojäykkyys selviää, kun tarttuu kengän kannasta toisella kädellä, kärjestä toisella ja vääntää pohjaa leveyssuunnassa vastakkaisiin suuntiin.

Päällepäin samannäköisten nahkaturvakenkien kiertojäykkyydessä voi olla selviä eroja. Päkiästä taipumattomissa kengissä kiertojäykkyyskin on yleensä hyvä, eli pohja ei väänny sivusuunnassakaan.

Kiertojäykkyys parantaa tasapainoa epä­tasaisella alustalla. Jalat rasittuvat ja väsyvät vähemmän, koska kengänpohja tukee jalkapohjaa hyvin myös leveyssuunnassa. Myös polvien ja lonkkien vääntyminen vähentyy.

Epätasaisella alustalla pohjasta vakaa kenkä vähentää tarvetta tunnustella, mitä jalan alla on. Huomion voi silloin kohdistaa itse työhön, mikä parantaa työmukavuutta.

Teräketju on nuolaissut kumireunusta. Nahka on jäänyt ehjäksi ja pitää rasvattuna edelleen vettä. Stihl Function. Kuva: Risto Jussila

Päkiästä taipumaton nahkaturvakenkä, jossa on hyvä kiertojäykkyys, on aina melko pitkävartinen. Pitkä varsi on tarpeen, jotta nilkka saa varresta tukea epätasaisen alustan vääntäessä jalkaa.

Mitä epätasaisempi tai louhikkoisempi maasto, sitä enemmän jalkapohjaa ja nilkkaa tukevista kengistä on hyötyä.

Haittapuolena on se, että jäykkäpohjaiset kengät vaativat käyttäjältä yleensä totuttelua. Koska päkiä ei taivu, kantapää nousee kävellessä hivenen korkeammalle kuin pohjaltaan taipuvissa. Kovalla alustalla ja myös myymälän lattialla kävely on kulmikkaampaa.

Sammalpeitteinen metsämaa pehmentää kulmikkuutta. Siellä eroa päkiästä taipuvaan ei välttämättä enää huomaakaan.

Taipumattomaan pohjaan totutellessa jalkineen vartta ei ehkä aluksi kannata nauhoittaa ylös asti. Se heikentää nilkan tukea mutta päästää nilkan liikkumaan kengässä enemmän.

Kaikissa nahkaturvakengissä voi aluksi tuntua varren kankeutta tai muuta ahtautta, joka häviää kävelyn myötä kenkien enemmän tai vähemmän mukautuessa jalkoihin. Jäykkä pohja pysyy tietysti aina jäykkänä.

Olen itse käyttänyt päkiästä taipumattomia, pitkävartisia nahkaturvakenkiä toistakymmentä vuotta.

Laitan ne aina jalkaan kivikkoisessa maastossa, jota polttopuutyömaillani riittää. Samoin ruohikossa silloin, kun en syystä tai toisesta näe mihin astun.

Tasaisessa maastossa sekä mökillä piha- ja puutarhatöissä käytän päkiästä taipuvia, melko lyhytvartisia nahkaturvakenkiä. Niillä on leppoisampaa kävellä pitempiä matkoja.

Nämä ”turvakävelykengät” ovat väljemmät kuin tyköistuvat pohjasta taipumattomat, ja nauhatkin kiristän yleensä melko löyhästi.

Kaikki nämä tekijät parantavat kenkien ilmavuutta, mistä on iloa varsinkin kesähelteillä.

Kummat jalkineet ovat paremmat?

Molemmat ovat tuntuneet hyviltä omalla käyttöalueellaan. Pääasiassa käytän päkiästä taipuvia, koska hankalassa maastossa liikkumista on minulla vähemmän.

Nahkaturvakengät suojaavat, jos teräketju osuu kenkiin tai pölkky putoaa varpaille. Lisäksi turvakenkien varsi tukee nilkkaa ja kengän pohja jalkapohjaa. Kuva: Risto Jussila

Päkiästä taipumattomat ja kiertojäykkyydeltään jäykät nahkaturvakengät eivät yleensä ole kovinkaan leveälestisiä.

Tämä johtuu siitä, että jäykän pohjan ja pitkän varren tuki on parhaimmillaan, kun jalka istuu kengässä tiiviisti.

Tämä pitää ymmärtää kenkää valitessa. Jäykkäpohjaisen ja pitkävartisen jalkineen pitäisi olla tyköistuva, jotta kengän nilkkaa ja jalkapohjaa suojaavat erityiset ominaisuudet toimivat kunnolla.

Leveäjalkainen voi vierastaa jäykkäpohjaisia nahkaturvakenkiä, koska leveyssuunnassa ne saattavat tuntua ahtailta. Jäykkäpohjaiset turvakengät istuvat yleensä parhaiten normaaliin tai kapeahkoon jalkaterään.

Samasta syystä monet naiset voivat löytää jalkoihinsa parhaiten istuvat kengät juuri jäykkäpohjaisista.

Nahkaturvakengät ovat sisäosiltaan kumiturvasaappaita pehmeämmät. Kun koko on oikea, kesällä nahkaturvakengät toimivat parhaiten yhden paksuhkon retki- tai urheilusukan kanssa.

Pehmentäjäksi ei tarvita villasukkaa. Silloin jalka hikoaa vähemmän ja nahkaturvakenkien ilmavuus pääsee paremmin esiin.

Jos nahkaturvakenkiä pidetään talvella, koko pitää valita niin, että villasukatkin mahtuvat.

Kumiturvasaappaissa nilkan kohta on hyvin tiukka, jotta painavat kengät pysyvät jaloissa. Nilkan kohdan pehmentämiksi monet käyttävät kumiturvasaappaissa villasukkia myös kesällä.

Villasukista on sekin hyöty, että koska kumiturvasaappaiden jalkaterissä on yleensä runsaasti väljyyttä, kengät voivat hölskyä ilman paksuja sukkia.

Mutta villasukissa jalat myös hikoavat kesällä voimakkaasti. Nahkaturvakenkiä pitämällä tältä välttyy.

Nahkaturvakengät ja ohuet sukat eivät kesällä hiosta yhtä paljon kuin kumiturvasaappaat. Meindl AirStream. Kuva: Risto Jussila

Nahkaturvakenkiä ei ole tarkoitettu vedessä seisomiseen.

Uudet tai hyvin hoidetut nahkaturvakengät eivät vuoda, ja niillä voi liikkua myös suolla, mutta avovedessä materiaali on silti aina koetuksella.

Jos nahka vettyy läpimäräksi, kuivattaminen kuumassa kovettaa nahkaa. Jos tämä toistuu useasti, nahan vedenpitävyyttä ylläpitävien kyllästeaineiden imeytyminen voi heikentyä.

Myös savi, muta ja muu nahkaan pinttynyt lika heikentävät hoitoaineiden imeytymistä, jollei likaa harjata ja pestä riittävän usein pois.

Näistä syistä en itse käytä nahkaturvakenkiä silloin, jos tiedän joutuvani kahlaamaan vedessä tai mudassa vähänkin pitempiä aikoja.

Tällä tavoin vähennän nahkakenkien huoltotarvetta. Kalliit kengät myös kestävät pitempään hyväkuntoisina, kun nuukailen niiden käytössä.

Pahimmissa rapakoissa porskutetaan kumiturvasaappaat jaloissa.

Nahkaturvakengällä voi huoletta astua vetiseen ojaan, mutta pitkä altistus vedelle ei ole hyväksi. Sievi Timber. Kuva: Risto Jussila

Missä voi sulaa, siellä nahka palaa, väittää vanha viisaus.

Kotona huoneenlämpö on hyvä kuivauslämpötila nahkaturvakengille. Kuuman lämpöpatterin tai takan vierustaa tai pannuhuonetta ei suositella.

Jos kengissä on pohjalliset, on tärkeää huomata poistaa ne kuivauksen ajaksi.

Saatavana on myös kengänkuivaimia. Nahkaturvakengille sopivat mahdollisimman vähän lämmittävät kuivaimet.

Ennen kuivausta kengät puhdistetaan. Kuivuttuaan ne aika ajoin vahataan tai rasvataan valmistajan käyttöohjeiden mukaisesti. Se estää nahan kutistumista ja kovettumista sekä säilyttää vedenpitävyyden.

Nahkaturvakengät ovat erinomaiset työjalkineet silloin, kun ne istuvat hyvin jalkaan ja käyttöpaikka on sopiva.

Aarteen kokeilussa joitakin vuosia sitten punnitsimme 14 paria eri kumiturvasaappaita ja 8 paria nahkaturva­kenkiä, kaikki kokoa 44. Kumiturvasaapaspari painoi tuolloin keskimäärin 928 grammaa enemmän kuin nahkaturvakenkäpari.

Ero ei ehkä kuulosta isolta. Kenkää kohden se ei ole kuin noin 460 grammaa. Mutta jollei käyttäjä ole tottunut raskaisiin jalkineisiin, jo vajaan kilon lisäpaino jaloissa voi tuntua taakalta ja syödä jaksamista. Varsinkin tottumattomalle metsätyö on ihan tarpeeksi raskasta muutenkin.

Nahkaturvakengät ovat kumiturvasaappaita ilmavammat. Oman kokemukseni mukaan käyttäjien arvostus tätä ominaisuutta kohtaan vaihtelee melkoisesti.

Monet pitkän metsätyöuran tehneet ovat niin tottuneita kumiturvasaappaisiin, etteivät osaa muita enää käyttääkään.

Sen sijaan satunnaisesti metsissään töitä teke­vien tilanne on yleensä toinen.

Nahkaturvakengät tuovat työmukavuutta lisääviä vaihtoehtoja metsätöitä tekevän jalkinevalintaan. Metsän­omistajalle nahkaiset turvajalkineet ovat hyvä lisä kumiturva­saappaiden rinnalle.

Husqvarna Technical 24 -nahka­turvakengän varsi ulottuu pohkeen alaosaan. Sahatessa housunlahkeet lasketaan varsien päälle purusuojiksi. Kuva: Risto Jussila

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2023.