Metsäyhtiöt varovaisia Etelä-Amerikan vapaakauppasopimuksesta ‒ ”Arviot hyödyistä liioittelua”

EU ja Etelä-Amerikan maat ovat päässeet sopuun tullien laskemisesta. Suomessa sopimuksen on arveltu hyödyttävän metsäyhtiöitä, mutta ne arvioivat itse sopimuksen hyötyjä hyvin varovaisesti.

Stora Enso tyytyy toteamaan suhtautuvansa vapaakauppaan yleisellä tasolla myönteisesti. Yhtiön mukaan se on avainasemassa, kun toimitaan aidosti globaaleilla markkinoilla. Se myös edistää vihreää siirtymää.

UPM:n muistuttaa, että Mercosur-sopimuksen sisällöstä ei ole vielä tarkkaa tietoa, joten sitä ei voi arvioida yksityiskohtaisesti. Sen lisäksi sopimus täytyy vielä hyväksyä EU:n päätöksentekoelimisissä.

EU ja neljä Etelä-Amerikan maata neuvottelivat vapaakaupasta yli 20 vuotta ennen sopimukseen pääsyä. Sopimus helpottaa kauppaa ja investointeja EU:n ja Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn välillä.

Sopimusta on pidetty tärkeänä Euroopan autoteollisuudelle, jolla on vaikeuksia Kiinan suunnalla. Autojen lisäksi sopimuksen piirissä ovat esimerkiksi EU-maista Etelä-Amerikkaan vietävät laitteet ja informaatioteknologia sekä tekstiilit, suklaa, alkoholi ja viinit.

Vastaavasti eteläamerikkalaisten Mercosur-maiden liha ja maataloustuotteet pääsevät aiempaa helpommin EU-maiden kuluttajien pöytiin.

Suomessa sopimuksen on odotettu hyödyttävän etenkin metsäyhtiöitä. Toisaalta Etelä-Amerikan osuus metsäteollisuuden viennistä on vain kolmisen prosenttia.

Esimerkiksi vuonna 2022 Etelä-Amerikan osuus jäin noin kolmeen prosenttiin metsäviennin koko 15 miljardin euron potista.

Valtaosa metsäteollisuuden viennistä pysyy Euroopan sisällä. Metsäviennin suurimmat kohdemaat ovat Saksa, Kiina, Yhdysvallat, Britannia ja Japani.

Oma lukunsa ovat metsäyhtiöiden investoinnit Etelä-Amerikkaan. Stora Ensolla on sellutehdas Brasiliassa ja UPM:llä on kaksi sellutehdasta Uruguayssa. Ne ovat melkoisia jättejä.

UPM:n tehtaista Fray Bentos tuottaa 1,3 ja Paso des Toros 2,1 miljoonaa tonnia sellua vuosittain. Stora Enson ja Arauconin yhteisyritys Monte des Plata tuottaa 1,4 miljoonaa tonnia sellua vuodessa.

Sellutehtaiden kilpailukyky nojaa nopeakasvuisiin eukalyptus-plantaaseihin. Tehtaiden tuotanto menee valtaosin vientiin.

’”UPM:llä on merkittävissä määrin sellun tuotantoa Uruguayssa, mutta sellun tuonnille Eurooppaan Mercosur -sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia, koska sellulle ei ole tulleja nytkään. Tässä mielessä spekulointi UPM:n hyödyistä on liioiteltua”, UPM:stä kerrottiin MT:lle.

Mercosur-sopimukseen liittyy huoli kasvavasta lihan ja elintarvikkeiden tuonnista EU:n alueelle. Kuva: iStock

Mercosur-sopimukseen liittyy myös huolta. Se kohdistuu etenkin EU-maiden maatalouden ahdinkoon, johon tuonnin lisääntyminen ei tuo helpotusta. Pahimmillaan sopimuksen on katsottu romuttavan EU-maiden ruokaturvaa.

Sopimusta äänekkäimmin on vastustanut Ranska. Vahvoista maatalousmaista myös Italia ja Puola ovat jarruttaneet sopimusta.

Sopimus on huolettanut myös ympäristöjärjestöjä. Ne pelkäävät sopimuksen kiihdyttävän Amazonin metsätuhoja ja edistävän ilmastonmuutosta.

Sopimus vaatii vielä EU-maiden ja EU-parlamentin hyväksynnän.